Lukkari, kunnallismies Aron Emanuel Blomstedt
Jalasjärven lukkariksi tuli 1843 Kurusta A. E. Blomstedt ja tähän
tehtävään hänet oli
valittu melkein yksimielisesti. Lukkarin oppia,
hyvällä menestyksellä, hän oli aikoinaan saanut puolisen vuotta
Turun tuomiokirkon varakanttori Mikael Solinin johdolla. Tästä oli
osoituksena se, että hän osasi soittaa viululla virsisävelmiä
koraalinuottien mukaan. Laulunääni oli "luonnostaan voimakas ja
taipuisa." Esitettyään Solinin antaman
todistuksen ja antamalla
näytteen laulutaidostaan hänet oli valittu 1827 ensin Kurun lukkari
Erik Hörmanin apulaiseksi. Lukkari Hörman oli vanha ja raihnainen,
joten
apulaisen tuli huolehtia veisuusta ja muista lukkarin toimista. Jo
seuraavana keväänä Hörman kuoli ja Blomstedtista tuli Kurun
vakinainen lukkari.
Aron Emanuel Blomstedt oli syntynyt 25.1.1805 Kuorevedellä, jossa
hänen isänsä oli pitäjänräätäli Emanuel Blomstedt, alkujaan
Långblom. Hän oli naimisissa ruoveteläisen korpraalin tyttären
Hedvig Hahlin kanssa. Aron oli heidän vanhin lapsensa ja oli ensin
isänsä johdolla opetellut räätälin ammattia. Hänen vanhempiaan
voidaan pitää v
alistuneina tai sitten Aron oli erittäin opinhaluinen,
sillä jo nuoruudessaan hän oli
hankkinut erittäin hyvän
kirjoitustaidon ja lisäksi perehtynyt luvunlaskuun sekä hallitsi
kirjanpidon, joka oli siihen aikaan erittäin harvinaista koulua
käymättömälle. Niinpä
hän jo Kurussa ollessaan oli toiminut
erilaisissa asiamiestehtävissä ja kirjoitusmiehenä.
Muutto Jalasjärvelle
Jalasjärven lukkariksi tultuaan hänen asiointitaitonsa tuli nopeasti
esiin monessa yhteydessä. On jopa sanottu 1850-1870 välistä aikaa
"tirehtööri Blomstedtin ajaksi",
sillä hyvin pian hänestä
tuli suorastaan ainutlaatuinen kappelikunnan luottamusmies.
Hän ei
ainoastaan laatinut perunkirjoituksia ja kauppakirjoja tai kirjoittanut
kappelilaisten puolesta kirjeitä, vaan oli myös kappelikunnan
köyhäinhoitokunnan
sihteeri ja myöhemmin puheenjohtaja, pitkät ajat
pitäjänkokouksen sihteeri ja kunnallishallinnon alettua
kunnallislautakunnan esimiehenä. Kansakoulun
perustamista hän ajoi
tarmokkaasti eteenpäin, ollen sitten sen johtokunnan puheenjohtajakin.
Kirkkoväärtinä hän oli kaksi vuosikymmentä. Myös kruunu käytti
häntä apunaan määräämällä suostuntaverolautakunnan
puheenjohtajaksi Jalasjärvelle. Sen ohessa hän toimi Vaasan läänin
maanviljelysseuran asiamiehenä kappeliseurakunnassa. Hänen panoksensa
oli suuri siihen kehitykseen, jonka a
nsiosta Jalasjärvi nousi
syrjäisestä korpikappelista rintapitäjien rinnalle. Tämä
huomioitiin muuallakin, sillä ansioistaan lukkarina hän sai 1863
director cantus
-arvonimen ja kunnallismiehenä seuraavana vuonna
keisarilta hopeisen mitalin "uutteruudesta".
Perhe-elämää
Gebaasin lukkarinpuustelli eli virkatalo oli erittäin pieni, sillä se
tuotti vain neljä tynnyriä ruista vuodessa. A. E. Blomstedtin tullessa
virkaan oli lukkarin viljapalkka 17,5 tynnyriä vuodessa nousten
vähitellen niin, että 1870 palkka oli 22 tynnyriä vuodessa. Maan
viljeleminen ja kaikki kirjurintyöt, joita A. E. Blomstedt harjoitti
virkansa ohessa, oli t
ärkeää jo siitäkin syystä, että lukkarin
perhe oli suuri, siihen kuului vaimo ja kahdeksan aikuiseksi elänyttä
lasta. Hän koulutti viisi poikaansa ylioppilaaksi ja kuudennen muuta
tietä virkauralle. Siihen ei pieni lukkarinpalkka olisi riittänyt.
Myöhemmin elintason kohentamiseksi hän vuokrasi valtiolta 50 vuodeksi
Koukon kersantinvirkatalon Hirvijärvenkylästä ja maksoi siitä
vuokrana viljaa 22 tynnyriä 10 kappaa vuodessa.
Aron Emanuel Blomstedt oli vihitty Kuorevedellä 15.8.1830 Karoliina
Sofia Adlerin
kanssa, joka oli syntynyt 19.1.1804 Kuorevedellä.
Vanhemmat olivat varusmestari, kersantti Petter Reinhold Adler ja Hedvig
Sofia o.s. Hasselgren. Aronin ja Karoliinan vanhimmat lapset syntyivät
Kurun vuosina.
Lapsista vanhin Selma Adolfina syntyi 11.4.1831. Vanhempiensa kuoltua
hän jäi
asumaan Koukoon yhdessä sisarensa kanssa ja kuoli siellä
2.7.1918. Nuorempi sisar
Sofia Augusta oli syntynyt 1.4.1842. Hän oli
äitinsä jälkeen Koukon virkatalon vuokraaja aina kuolemaansa
9.12.1932 asti ja oli naimaton niin kuin Selmakin.
Oskar August Frithiof s. 5.4.1833. Häntä voidaan pitää Ilmajoen
kansakoulun aloittajana, sillä ylioppilasaikanaan ollessaan
kotiopettajana Ilmajoella hän piti siellä valmistavaa koulua. Oli
sitten Oulun alkeiskoulun latinankielen lehtorina, myöhemmin suomen- ja
unkarinkielen dosentti Helsingin Yliopistossa ja samalla Helsingin
kansakoulujen
tarkastaja. Hän työskenteli aputoimittajana
Suomettaressa sekä toimittajana
Uudessa Suomettaressa. Opiskeli
Saksassa ja Unkarissa. Kuoli 18.2.1871 Helsingissä. Puoliso oli Johanna
Amalia Björkman.
Alfred Emanuel s. 30.12.1834. Vaasan lukiota käytyään Alfred oli
Korsholman eteläisen kihlakunnan kruununvoudin apulainen ja
ylimääräinen lääninkonttoristi
lääninhallituksessa. Siirtyi
tullin palvelukseen ensin kanslistiksi, sitten tullinhoitajaksi
Savonlinnaan ja oli myöhemmin Helsingin tullikamarin kontrollööri.
Hän oli, kuten kaikki lapsensakin, hyvin musikaalinen. Kuoli 25.4.1896
Helsingissä. Puoliso oli Hanna Alvina Charlotta Stadius.
Elis Adolf s. 16.12.1836, ylioppilas ja filosofian maisteri. Oli
opettajana Oulussa,
Viipurissa, Helsingin lyseossa, myöhemmin Kuopion
lyseossa, jossa oli suomen- ja latinankielen kolleega. Hän oli useita
vuosia Kuopion rahatoimikamarin esimies ja kuoli 2.5.1884 Kuopiossa.
Puoliso Hedvig Alma Maria Krook. Heillä oli kasvattitytär Johanna
(Hanna) Blomstedt, joka suoritti kasvatusopin tutkinnon ja opiskeli
laulua suorittaen
myös laulunopettajanäytteet. Hän työskenteli
Heurlinin koulun laulunopettajana
Turussa.
Karl Johan s. 3.2.1839. Tultuaan ylioppilaaksi Vaasan lukiosta hän
jatkoi opintojaan valmistuen filosofian maisteriksi Helsingissä ja oli
myöhemmin siellä useassa koulussa opettajana. Muutti Hämeenlinnan
normaalilyseon vt. lehtoriksi ja Ojoisten virkatalon vuokraajaksi ja
jäi, normaalilyseon siirryttyä Helsinkiin 1887, Hämeenlinnan lyseon
lehtoriksi toimien koulun rehtorina. Hän edusti pappissäätyä vuoden
1888 valtiopäivillä. Kuoli 21.10.1888 Hämeenlinnassa. Ensimmäinen
puoliso oli Kristiinankaupungista Ida
Wilhelmiina Lindqvist ja toinen
oli Alma Josefina Wegelius Hämeenlinnasta. Kaarlon ja
Idan pojanpoika
oli kuuluisa kapellimestari Jussi Jalas, jonka sukunimen hän otti 1944.
Kapellimestari Jalas oli naimisissa Jean Sibeliuksen tyttären Jeanne
Margaretan kanssa.
Robert Wilhelm syntyi 10.10.1845 Jalasjärvellä. Ylioppilaaksi tultuaan
hän suoritti tuomarintutkinnon 1869, toimi Vaasan hovioikeuden
auskultanttina ja sitten
pormestarina Kaskisissa, jossa kuoli 11.3.1885.
Puoliso oli Agnes Virginia Söderström.
Gustaf Mauritz s. 22.9.1851 Jalasjärvellä. Ylioppilas Oulun
alkeisopistosta ja opiskeli historiallis- kielitieteellisessä
osastossa, mutta siirtyi 1871 teologiseen tiedekuntaan.
Toimi sittemmin
kotiopettajana nimismies Ståhlen luona Ruovedellä, mutta kuoli nuorena
20.5.1883 siellä ja oli naimaton.
Gustaf Mauritz (Mauri) Blomstedtin käyntikortti.
Sisarusten kirjeenvaihtoa
Blomstedtin perhe oli hyvin aktiivisesti kirjeenvaihdossa keskenään,
sillä jo opiskeluaikoinaan pojat kirjoittivat kotiin melko
säännöllisesti, samoin veljekset
keskenään. Tästä osoituksena
seuraava kirje, joka oli lähetetty 11.1.1862 Kristiinasta, osoitteella
"Hyvin oppinut Yliopistolainen Herra Elias Blomstedt - Hernbergs
gård -
Helsinki".
Veli Veikkoseni!
Koska Joulu riemuinensa on lopulla, juolahti mieleeni teille sinne
Helsinkiin lähettää
lyhykäisen kertoelman, kuten puheenalainen aika
on näillä seuduin vietetty. Päivänä
ennen Joulun aioin lähteä
kotia Oskari veikkoa sinne tapaamaan, joka kirjoitti siellä
viipyvänsä ainoastaan muutamia päiviä, vaan en pääsnytkään
lähtemään, ennen
Tapaninpäivä aamua. Kello 4 ja 5 välillä samana
päivänä pääsin kotia. Kotoamme oli väki
jo lähtenyt pitoihin -
Erlingin luo. Pesin minäkin silmäni ja paniksin pyhäpukuun ja lähdin
suoraa päätä ajamaan pitopaikalle. Porstuaan jo kuului kuinka
sisällä ilo oli ylinnä,
Pelimanni Manu viuluineen, planeetineen
soittaa kalisteli, ja salin täysi vieraita hypellä
jyskytti, mitä
jaksoi. Tämä ei ollenkaan ollut minulle outoa, mutta astuttuani
sisään, näin
siellä kasvoja, joita en sitä ennen ollut nähnyt
kertaakaan. Osaksi arvaat, keitä he olivat:
Rosell rouvineen,
erinomaisen kaunis parikunta, mutta ei siinä kyllä. Heillä oli
vieraana Appi
ja Anoppi Somerosta kaksine tyttärineen. Oliko sitten
ihme, että Jalasjärveläiset iloitsivat? Muutamat pöyhkeilivätkin
käännellen takkinsa häntiä. Eräs heistä alkoikin heti minulle
ladella, kuinka hän oli hyvä tuttu herran kanssa y.m. Rosellin anoppi,
kauppias Ståhle
näytti olevan hyvin vilkas ja iloinen mies. Roselli
myöskin on minusta paraita miehiä,
mitä löytyy. Kerran kävin
häntä Oskarin kanssa katsomassakin. Muut Jalasjärveläiset
olivat
entisellään. Ewaldi täynnä koiran kuria, kuin ennenkin. Kotona oli
sekä isä ukko
että äitimme hyvillä mielin, kun rehtori-poikakin oli
kotona . . . Uuden Vuoden aattona
lähti Oskari kotoa Kokkolaa kohden
takaisin matkaamaan, vaan minä jäin vielä kotia muutamaksi
päiväksi. Aina edelleen vaan tanssittiin ja uusia vieraita tuli sekä
pappilaan
että Rajamäkeen. Viime mainittuun Jukka Kurthen Vaasasta
rouvineen ja luutnantti
Alleen myöskin vaimoineen. Loppiaiseksi minä
tulin takaisin tänne Kristiinaan, jo
jouluriemut ovat loppumaisillaan .
. .
Terveisiä Alfredille ja tuttaville, Veljes Kaarlo
Kirjeessä mainittu pelimanni Manu eli Emanuel Juhonpoika Manberg
(s.1818, k.1896) oli kuuluisa pelimanni maakunnassa, viulun ja
klarinetin soittaja. Hän oli käynyt
soittamassa mm. Tampereella, jossa
oli kovassa arvossa ja olisi aina pitänyt soittaa herrasväelle.
Tämä kirjeenvaihto osoittaa myös sen, kuinka hyvät välit olivat
Blomstedtin lapsilla vanhempiinsa, joille he hyvin avoimesti kertoivat
omista elämänvaiheistaan, kysyen
neuvoa monissa pulmissa ja asioissa,
joita esimerkiksi oli avioliiton solmiminen.
Koukossa oli aina lämmin
vastaanotto. Lukkari Blomstedtin kuoltua 28.1.1879 ja
vaimonsa Karoliina
Sofian 30.5.1881, jäivät tyttäret Koukoa asumaan. Monessa
kirjeessä
kiittelevät veljien lapset tätejään siitä vieraanvaraisuudesta jota
Koukossa
saivat osakseen.
Raimo Hieta
Seinäjoki
Lähteet:
Blomstedt-suvun kirjeitä
Blomstedt, Yrjö: Uusi sukukirja. Helsinki 1946.
Eteläpohjalaisia elämäkertoja I. Vaasa 1963.
Nallinmaa-Luoto,Terhi: Jalasjärven seurakunnan historia.
Kristiinankaupunki 2000.
URN:NBN:fi-fe20051045