Jääkärimajuri Feeli Valdemar Tuisku
Jääkäriliike sai voimansa aikaisemmasta Voimaliitosta
ja kagaalista sekä vuoden 1915 suurlakosta. Asia kehittyi edelleen
maailmasodan aikana. Syntyi ajatus Jääkäriliikkeestä, jossa Saksassa
koulutettaisiin saksan armeijan tuella päällystöä maamme
odotettavaan irtoamiseen Venäjästä ja siinä yhteydessä
mahdollisesti syntyvään konfliktiin, joka saattaisi syntyä Venäjän
armeijaosastojen maasta poistamiseen.
Mahdollisesta koulutuksesta oli Saksan sotilaallisten voimien kanssa jo
muualla sovittu. Kurikassa oli asiasta tietoinen muun muassa tehtailija
Juho Korpela, jonka tuella konttoristi Jaakko A. Kuivinen paneutui
hankkeeseen, jossa värvättiin nuoria miehiä Saksaan
sotakoulittaviksi. Olipa Korpela lupautunut maksamaan jokaiselle Saksaan
lähtijälle 5000 Smk. Jaakko Kuivinen suoritti värväystyötä saaden
yhdeksän miestä matkaan, joista ensimmäiset Aarne Granholm ja Yrjö
Tallqvist (myöh. Seponlahti) ilmoittautuivat Locskstedissa 30.01
1915.
Sahan tehtävissä työskennellyt Kuivinen oli tietysti suhteissa toisen
sahamieheen Iisakki Tuiskuun, joka piti kauppaa lähellä Luovan sahaa
jonka johdossa hän myös työskenteli. Sahamiesten tuttavuus johti
siihen, että Iisakki Tuiskun 25-vuotias poika Feeli (18.11. 1891), joka
oli isänsä kaupassa apulaisena innostui aatteeseen ja alkoi miettiä
Saksaan lähtöä. Kuten Luovankylästä lähteneet jääkärit, ei
Feelikään ollut kansaopiston lisäksi muita kouluja käynyt. Mutta
hän oli ahkerasti toiminut nuorisoseura-aatteen ja urheilun parissa.
Kuivinen evästi nuorukaisen lähtemään ja antoipa hänelle vielä
Korpelan lupaamat matkarahat. Feeli Tuisku matkusti junakyytillä
Tornioon ja sieltä hän vaivihkaa hiihti Ruotsin puolelle. Matka
Saksaan oli avoin. Vuonna 1916 30.01 hän ilmoittautui Lockstedtissa
Jääkäripataljoona 27:ssä.
Tuisku palasi muiden jääkärien mukana Suomeen ja nousi Vaasassa
maihin helmikuussa 1917 vääpelinä. Sotaan hän osallistui 4
jääkärirykmentissä. Sodan jälkeen hän osallistui 1920 Petsamon
retkeen, ja täydensi opintojaan oppikoulun suorittamalla. Palveltuaan
välillä siviilissä hän toimi Talvisodassa Pohjois-Karjalan
täydennyspataljoonan komentajana. Jatkosodassa hän toimi 35 LK
päällikkönä Rukajärvellä. Erottuaan vakinaisesta palvelusta 1941,
majuriksi ylennettynä hän muutti Nurmekseen ja osti vaimonsa kotitilan
jota ryhtyi viljelemään mallitilana.
Into Järvinen
URN:NBN:fi-fe201112146057
|