Jussi Kangas
Vaasan historiaa nimistössä

Kun uuden Nikolainkaupungin (nykyisen Vaasan kantakaupungin) asemakaava vahvistettiin 1.8.1855, se ei sisältänyt kadunnimiä, vaan ne vahvistettiin senaatissa erillisenä päätöksellä ruotsinkielisinä, suomenkielisiä nimiä ei ollut. Kesällä 1911 katujen nimikilvet vaihdettiin, venäjänkieliset nimet ilmestyivät kadunkulmiin. Venäjän lipun mukaisessa kolmivärisessä kilvessä venäjänkielinen kadunnimi oli ylinnä, ruotsinkielinen keskimmäisenä ja epävirallinen suomenkielinen alinna. Keisarivallan kaaduttua Venäjällä kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 19.3.1917 muuttaa kaupungin nimen Vaasaksi ja venäjänkieli poistettiin nimikilvistä.

Kun kaupunki rakennettiin uuteen paikkaan, ei uskottu että entinen Vaasa koskaan rakentuisi uudestaan. Kaupunkioikeutensa menettäneen Vaasan kadunnimet siirrettiin Nikolainkaupunkiin. Toisin kuitenkin kävi. Toisen maailmansodan jälkeen Vanha Vaasa rakentui nopeasti pientaloalueeksi. Vanhasta Vaasasta "lainatut" kadunnimet palautettiin sinne 1945.

Perusteellinen nimiremontti

Vuoden 1935 suuren alueliitoksen (Huutoniemi, Purola, Palosaari ja Kotiranta) jälkeen alettiin katujen nimikysymyksiä käsitellä uudelleen vuonna 1938, mutta alkanut maailmansota keskeytti työn, ja kaupunginvaltuustoon asia tuli vasta huhtikuussa 1945. Vaasa-lehti ja Vasabladet informoivat kaupunkilaisia ja kehottivat ottamaan ehdotuksiin kantaa ja tekemään omiakin ehdotuksia. Näin myös tapahtui, ja ensimmäisen kerran kaupunkilaiset voivat vaikuttaa nimikysymykseen. Tällöin nimettiin myös rautatien katkomat kadut uudelleen.

Henkilönimet katunimistössä

Kantakaupungissa on kahdella entisellä kaupunginjohtajalta nimikkokatu, Harald Bouchtinkuja ja Eino Rosténinkatu. Vaskiluodossa on hovioikeuden varakanneviskaali Gustaf Duvaldtinkatu, Huutoniemellä kaupunginlääkäri Karl Hedmaninkatu ja farmaseutti Vasili Smimoffintie. Suvilahteen sai valtuuston pitkäaikainen puheenjohtaja "Tuffa" Teirinkadun, laivanvarustaja Carl Gustaf Wolffintien Palosaarelle ja Björn "Otso" Schildt Otsontien Kivihakaan. Sotasankareista Carl Gustaf Mannerheimintie Huutoniemellä, jääkäriluutnantti Oskar Peltokankaantie ja sotilaslähetti Onni Kokontie Palosaarella. Hietalahdessa on von Esseneillä Esseninkatu ja toimittaja Ossian Ansaksella Ansaankatu. Vetokannaksella on säveltäjä Toivo Kuulankatu, samaten siellä on Karpinkatu, joka lienee kirjoitusvirhe, oikea nimi ilmeisesti on hovioikeudenneuvos Carl Ludvig Carpinkatu. Samaten Harjukatu voisi olla 14-vuotiaan sotilaslähetti Ahti Harjunkatu. Purolassa oli tohtori, raatimies ja kaupunginvaltuutettu F. A. Hartmaninkatu, mutta ilmeisesti se miellettiin rautakaupan mainokseksi ja muutettiin Pellervonkaduksi. Vöyrinkaupungilla on taiteilija Einari Uusikylän polku, Asevelikylässä maankuulu Hevonkosken Edvininpolku, vaikka ei sitä katunimistöön luetakaan.