Jussi Kangas
Suur-Vaasa, toteutumaton unelma
Vuoden 1934 päättyessä oli Vaasan kaupungissa
18.937 asukasta; kielisuhteet suomenkielisten hyväksi olivat vaihtuneet
jo 1922. Kesäkuun 1. päivänä 1933 ilmoitti sisäasiainministeriö
Vaasan läänin maaherralle, että asetuskokoelmasta lähemmin
selviävät alueet on liitettävä 1.1.1935 Vaasan kaupunkiin.
Liitettävien alueiden asukkaista tuli vaasalaisia seuraavasti: Vetokannakselta
2.800, Viikinlohkolta 1.073, Kotirannalta 692, Huutoniemeltä 695
ja Purolasta 154. Vaasan väkiluku kasvoi kertarysäyksellä
5.861 asukkaalla 24.798 asukkaaseen, mikä sai kaupunginisät
juhlimaan Suur-Vaasan syntymistä.
Vaasasta tuli alueliitoksen jälkeen maan viidenneksi suurin kaupunki,
edellä olivat vain Helsinki, Turku, Tampere ja Viipuri. VAASA-lehden
Veräjän Mikko riemuitsi: "…sinne jäivät
takakynteen Oulut ja Kuopiot, jotka ovat pyrkineet nousemaan Vaasan rinnalle.
Jäivät ikuisiksi ajoiksi. Meillä on nyt hyvä etumatka…"
Unelma Suur-Vaasasta ei ole toteutunut, sieltä se vain Oulukin on
Suur-Vaasan selän takaa mennyt ohi.
Lukivirhe
Huutomäki, joka oli jo luopunut Huutavanmäki-nimestään
1925, muutettiin kyläkokouksen päätöksellä vuonna
1934 Huutoniemeksi. Purolan kohdalla on tapahtunut "lukivirhe".
Ruotsinkielinen nimi kirjoitettiin muotoon Bobäck, kun kylän
oikea nimi on Bodbäck. Näin sen suomenkielinen nimi pitäisi
olla Aittapuro. Repolankatu on muisto suuresta kettutarhasta, joka sijaitsi
nykyisen Huutoniemen kirkon paikkeilla. Paukkulantie on nimetty 1885-1982
toimineen ampumaradan mukaan.
Nuijasotaa
Huutoniemen Wanha Pakka hävitettiin Yhdystien rakentamisen
yhteydessä. Uudempi Huutoniemi sai perusnimistönsä Nuijasodan
mukaan, siitä kertovat Kyröntie, Ilkankatu ja Huovinkuja. Komea
pääkatu Kuninkaantie sai nimensä kuningas Adolf Fredrikin
kesällä 1752 tapahtuneen Vaasan vierailun muistoksi. Komealta
kalskahtaa myös Mannerheimintie, vaikka se onkin tavallinen tonttikatu.
Mussorintie on muisto kaupunkialueen entisestä nimestä, se nimittäin
toisinaan kirjoitettiin muotoon Mussar. Kaksi kirkollista kadunnimeä
on: Haagankatu, joka viittaa Vanhan Vaasan pappilaan, ja Teininkuja. Teini
on vanha kreikkalainen nimitys alemman oppiarvon papille, diakonille.
Politiikkaa katunimissä
Kotiranta sijaitsi 1930-luvulla kuivatun Pitkänlahden
rannalla, se oli kotiranta entisen ajan maalaisasukkaille. Siellä
sijaitsi Mustasaaren suojeluskunnan talo, joka antoi nimen Suojeluskunnakadulle.
Sodan jälkeen rakennetun työväentalo Ahjon rakentajia nimi
kismitti, ja niinpä se sitten muutettiin Kaartinkaduksi. Historiallinen
Kustaalantie, joka rakennettiin 1796, halkoo Kotirantaa ja sivuaa Kustaalaa.
Sekä Kustaalassa että Kotirannalla on Kalevalan mukaan nimettyjä
katuja: Ainonkatu, Sammonkatu, Tapionkatu, Louhenkatu, Ilmarisenkatu ja
Kalevankatu. Näkinkujalle antoi nimen 52 lästin kuunari Näcken,
joka oli Efraim Hellsbergin, Ernst Björqvistin ja Gabriel Rewellin
omistuksessa. Englantilainen korvetti Firely ampui Näckenin upoksiin
Palosaaren satamassa Oolannin sodan-aikana 8.8.1855.
|