Jussi Kangas
Palosaaren historiaa nimistössä

Metsäinen ja louhikkoinen Palosaari alkoi elää 1796, jolloin sen halki raivattiin tie uuteen ulkosatamaan, Palosaaren ja Mansikkasaaren väliseen salmeen. Satama-alueelle muodostui pian asuinyhteisö makasiinien rakentamisen myötä. Maakunnasta tuotiin tervaa Tervahoviin, maankuulua Vaasan ruista ja muuta viljaa maailman merille kuljetettavaksi. Vanhaa tervaa poltettiin pieksi kahdessa pikitehtaassa.

1830-luvulla kauppaneuvos C. G Wolff perusti sataman lähelle telakan ja takilakamarin salmeen. Sieltä purjehti maailman merille Pohjois-Euroopan suurin kauppalaivasto. Vielä kun kauppaneuvos A. A. Levón perusti Vaasan Puuvillatehtaan 1857, sen muualta Suomesta tulleet työläiset antoivat voimakkaan lisävärin asutukselle. Tuli merimieskapakat, värikkäät yleiset saunat, tuli Betlehem, Kapernaumi ja Parkki. Palosaari sai oman kirjailijan, Venny Kontturin, jonka monissa teoksissa Palosaaren elämä näyttäytyy iloineen ja suruineen.

Kadut ovat muistomerkkejä

Wolffm kauppalaivasto sai pysyvät muistomerkkinsä Palosaaren katunimistöstä. Sellaiset laivat kuin 1858 valmistunut 250 lästin parkki Apollo antoi nimensä Apollontielle, 1868 valmistunut 178 lästin priki Iiris taas Iiriksentielle, 1851 valmistunut 165 lästin parkki Neptun Neptunintielle ja 1848 rakennettu 220 lästin parkki Pallas Pallaksentielle.
Venäläiset sotavangit rakensivat 1918 Vapaudentietä, josta syystä sitä pitkään kutsuttiin vangintieksi. Muitakin tuon historiamme synkimmän tapahtumasarjan muistomerkkejä Palosaarella on, rovasti ja aktivisti A. R. Hedbergintie ja venäläisten Söderbådanilla 1917 surmaaman vikingalaisen Verner Holmintie.

Puuvillatehtaan, Rahkolan, pikitehtaan, saippuatehtaan ja Salinin konepajan muistomerkkejä ovat Tehtaankatu, Käsityöläiskatu, Pikisaarenkatu ja Pikitehtaankatu. Historiaan kuuluvat myöskin Tervahovinkuja ja Levóninkatu.

Taivaisiin ja maan päälle

Erikoisimmat kadunnimet Palosaarella ovat maaemon Telluksentie ja sankarien taivassalin Valhallantie. Kun 1935 Palosaari kokonaisuudessaan liitettiin Vaasaan, sai rajalla sijainnut Gerbynkatu uuden nimen Varisselänkatu, samaten Vanhasta Vaasasta lainalla ollut Torikatu nimettiin 1953 Pursimiehenkaduksi. Uudenuutukaisia nimiä löytyy Puuvillankuja ja Yliopistonranta.

Vanhat palosaarelaiset muistavat kantakaupunkilaisten uhkauksen ottaa "kivi taskuun ja Präntöölle". Heitä kiehtoivat silloin Kuhnankulma, Lemmenkuja, Fågelberginkulma, Mussunmäki ja Tynnyrimäki, joka on Herlerin kaljatehtaan vieressä. Mussunmäessä oli Resuteini, rakennusurakoitsija Teinin talo sekä laitapuolen kulkijain asuttama ja Pelastusarmeijan ylläpitämä Rälläkkä.