Porstuan etusivulle

HISTORIA

Posti kulkee! Kotonani yläkerran konttuurissa roikkui postikello. Se oli samanlainen kuin mitä Somppi valelee siellä Karhunmäen pajassaan, mutta ajan patinoima ja hieman kulunutkin. Siinä oli toisella puolella postitorvet ja toisella joko Ruotsin kolme kruunua tai sitten ne keisarillisen Venäjän kotkat. Mihin sekin lienee joutunut? Aikojen alusta on posti kulkenut, mutta niiden muuttuessa ei postikello enää kilkattanut Seinäjoen pitäjän rapasilla kujilla. Kun Seinäjoki oli kauppala, jaettiin pääpostista postilähetykset sivukonttoreihin. Sinne ne tuotiin hevosilla ja jaettiin sitten posteljoonien toimesta lähitienoille. Eräs tällainen oli Paavo Turja, joka jo 14-vuotiaana paiskasi 10 kiloisen nahkalaukun selkäänsä ja lähti jakoon. Kuljetus tapahtui "hyvän sään aikana" jalan, pyörillä tai sitten rankan lumentulon vuoksi suksilla! Opastajana Paavoa matkaan saattoi Lähdesmäen Pentti. Paavo haki laukkunsa täytettä Törnävän Postista, joka sijaitsi Piirisairaalassa. Sitten kierros Huhtalaan ja takaisin Postikonttoriin laukkua täyttämään. Matka jatkui sitten Soukallejoelle, Mannilaan, Säynäjoelle, Lahdelle ja Puuttoman siltaa ja suksien Satamonmäkeen. Matkaa kertyi n. 10 km. Pyöräillen se sujui mukavasti, mutta talvikelillä se oli nuorelle miehenalulle melkoista tarpomista - onneksi meijerikuskin "jalanjäljet" sentään helpottivat. Kapernaumin pojilla oli joskus helpompaa potkutella kierroksellaan. Neljätoistavuotiaat postipojatkin kävivät siinä ohessa rippikoulua ja käyttivät sitä hyväksensäkin, joka sitten aiheutti nurinaa sellaisissa, joiden piti ikävystyttää itsensä Ojalan "saarnoja" kuunnellen. Sopivasti Ojala antoi arvonsa - ja armonsa posteljoonipojille ja äkäili näille narisijoille: "Lakatkaa narisemasta ja painukaa pihalle jäähtymään - nämä pojat tekevät suuriarvoista työtä kun korvaavat rintamalla taistelevia sotureitamme!" Tuollainen uuvuttava lenkki raskaalla kelillä oli joskus liikaakin, tosin siinä lihakset kasvoi ja kunto koheni. Paavo kertoo: "Kun sitten nälkäisenä ja väsyneenä laskettelin Sahalammen jäälle kotia kohti, välkkyi silmissäni iso vadillinen höyryäviä perunoita!" Postilaisena Paavo Turja oli 49 vuotta! Alkoi postinkantajana ja päätyi postimiesten esimieheksi. Oli siinä aikaa ja oli siinä uraa!   Ossi Polari Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Seinäjokinen-lehdessä 4.2.2011, s. 3.   URN:NBN:fi-fe201102071198

© Porstua 2002 - Kaikki oikeudet pidätetään