"Meidän isä?"
Mitäkö se oli? En oikein tiedä, kun en ole koskaan nähnyt. Kun
isä lähti Amerikkaan olimme me, minä ja nuorin sisareni vain kahden
ja siskoni vuoden ikäinen. Ei meille kummallekaan jäänyt mitään
muistikuvaa isästä.
Suomessa oli 30-luvun tienoilla kova pulakausi ja moni lähti silloin
rahaa tienaamaan "rapakon taakse". Tosin ei sielläkään
ollut hääviä, sillä Amerikka eli historiansa pahinta pula-aikaa,
työttömyyttä ja sen tuomaa nälkää ja muuta kurjuutta.
Kun Amerikkaan tie pyrkijöiltä sulkeutui, hakeutuivat monet
Kanadaan - niin kuin isänikin. Lähettämällä taaloja tänne,
vältyttiin talon myynniltä. Isä oli ollut 1900-luvun alussa Amerikan
puolella ja oppinut - ainakin auttavasti - puhumaan "finlenskaa".
Arvelivat, että hän siitä syystä olisi ollut jonkinlaisessa
työnjohtajan asemassa. Mene ja tiedä, mutta se nyt tuntui liialta kun
me pikkuiset väitimme isän olevan kultakaivoksella...
Kun minulta silloin pikkuisena kysyttiin, että missä isä on, niin
vastasin "kaukana kaukana Kanalassa". Kun isä jo haaveili
kotimaahan tuloa, sattui kaivoksella paha räjähdysonnettomuus, jossa
useampi "mainari" menetti henkensä ja isä rampaantui. Kun
sattui vielä niin, että kaivososakkeisiin sijoitetut osakkeet menivät
kaivoksen myötä sen siliän tien, ei isällä rampana ja rahattomana
ollut muuta vaihtoehtoa kuin jäädä sinne.
Isää ei ollut, mutta en osannut kaivatakaan; pari vanhempaa veljeä
täytti isän paikan, mutta sekin sitten häipyi sodan myötä kun
kaikki muut veljet joutuivat tavalla ja toisella sotahommiin. Niin
siinä sitten yritin pärjäillä neljän naisen kanssa, kunnes
heistäkin kaksi meni lottahommiin. Siinä sitä sitten hoitelin
talonmiehen tehtäviä kunnes sitten itse häivyin työvelvollisena
pariksi kesäksi uittohommiin ja lopuksi oppiin Helsinkiin.
Kun sitten vuonna -51 kuulin isän kuolleen, ei se hätkähdyttänyt
millään lailla... Lapsena ja nuorena tuo isättömyys ei sen kummemmin
kaihertanut - joskus kyllä, kun kaikilla kavereillani sellainen oli, ja
tuntui vähän oudolta kun kaveri sanoi: "meidän isä...."
Ossi Polari
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Seinäjokinen-lehdessä
13.11.2010, s. 3.
URN:NBN:fi-fe201012033056
|