Tulipahan sanottua...
Ennen vanhaan - vuosikymmeniä sitten oli paikkakunnalla
persoonallisuuksia,
joilla oli "sana hallussaan". Jossain tilanteessa syntyi kuin
itsestään tilanteen
mukaan "sananpaukahroksia", joita sitten toistettiin sopivissa
tilanteissa.
Mikähän siinä on, ettei tuollaisia persoonallisuuksia ja
sanansuhtauksia
ei enää ole eikä "kuolemattomia sanontoja" synny. Onko se
elämän puisevuutta,
kovuutta vai mielikuvituksen puutetta?
Niin kuin jonkun Nakki-Kettusen: "- Ei vel veikkonen - ei markalla
kahta nakkia". Meillä asui jonkun aikaa lääkäri Lenkkeri, jonka
vakiovitsi oli "- Olen toisen polven lääkäri." "-
Kumman?", kysyi joku.
Lyseossa olivat lähes kaikki naisopettajat naimattomia. Siitäköhän
johtui, että sieltä löytyi sekä haukkujia ja piikittelijöitä,
joita miesopettajissa ei juuri ollut? Tällainen oli mm. suomenopettaja
Laitinen, joka omasi tuon taidon. Aikansa mentyään läpi kaikki
vähemmän suosiossa olevat, saattoi lopettaa "kiusaamisensa"
näin: "- Ja sitten tämä Torsten Rustaanius, jalat vain pitenee ja
järki lyhenee".
Sahautin lautoja Ristimäen sahurilla, jonka vakio huulenheittoon
kuului: "- Köyhyyttä vaan valitetahan ja nahkatakilla kulujetahan!".
Salmisen Jouko, agronomi ja maanviljelysseuran johtaja oli virkamatkallaan
jossain maaseudulla. Poikkesi jossain talossa, jossa emäntä pyysi
kahville "-astronautti on hyvä ja tulee kaffille!" Oli
70-lukua, jolloin astronautit ja kosmonautit lentelivät tuolla
yläkerrassa.
Vanha juttu Linnan Kustaasta, joka oli vähän "lapsellinen".
Meni hakemaan Hakolasta maitoa. Emäntä kaatoi kannuun ja kuinka
ollakaan; ripa ratkesi! Kustaa käveli veräjälle asti, kääntyi
sitten ja huusi rivan katkojalle "- Taatanan maalaisliittolaanen!".
Lautamäen Kake oli veturinlämmittäjä. Siellä jossain
tavaramakasiinin kohdassa oli hieman omituinen sähkötolppa, joka oli
melkein radassa kiinni. Kake kurkotteli pää pitkällä veturin
sivuikkunasta. Joku vaihdemies huusi kauhistuneena: "- Varo Kake
sitä toloppaa - oot vielä päätäs lyhyempi!" Kake: "- Ei oo
hätää - on kyllä varaa!". Ei muuten, mutta Kake oli tavallista
pienempi "VR-läinen".
Kaupunginkamreeri Smedlundin Åken - naapurini - vakiovitsi oli: "-
Kaupunki
on maksavinaan meille palkkaa - ollaan me tekevinämme töitä!
Ossi Polari 19.6.2010
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Seinäjokinen-lehdessä 19.6.2010,
s. 3.
URN:NBN:fi-fe201007022147
|