Paulig Oy:n kahvinjalostamo Kurikassa
Jo vuonna 1871 aloittanut Gustav Paulig -yhtiö, joka toimi
elintarvikealan maahantuojana, aloitti 1931 kahvin pakkauksissa myynnin
ja alkoi vuonna 1931 myydä paahdettua kahvia pakattuna. Talvisodan
alettua 1939 siirtyi Kurikkaan sotaa pakoon yrityksiä ja niiden hallintotoimia. Eräs siirtyneistä tai ainakin siirtoa valmistelevia
yrityksiä oli Paulig Oy:n kahvinjalostamo, joka tuolloin toimi
Helsingissä Fabianinkadun varressa.
Jalostamon siirtoa toimiteltiin talvisodan jo ollessa käynnissä vuoden
1940
tammikuussa. Tehtaan siirtoon avautui sopiva kiinteistö kun Lauri
Jyllilä,
joka oli perinyt Kurikan ajokalutehtaan Juho Korpelalta, oli rakentanut
tehtaalle uuden kivirakennuksen Louvonmäelle.
Kun Jyllilän uusi tehdas oli valmistunut vuonna 1938, oli se vielä
sodan alkaessa vajaakäytössä ja näin ollen valmiina ottamaan helsinkiläistä
teollisuutta tiloihinsa.
Tammikuussa saapui sitten kolme ammattimiestä Helsingistä ja
tarvittavia
paahto- jauhatus- ja pakkauskoneita Kurikkaan Jyllilän tehtaalle. Jussi
Jyllilä kertoi miesten saaneen kortteerin Latva-Jyllilästä. Olipa Jussin
kertoman mukaan saapujilla vieläpä tuliaislahjojakin taloon
tullessaan.
Koneita siis asennettiin Ajokalutehtaan väen ollessa mukana palkkalistoilla
ja paahtotöitä tehtiin ainakin pari vuotta. Myös Martti Jyllilä,
Laurin nuorempi veli, oli mukana tehtaassa. Valitettavasti ei tehtaan
tuotannon laajuudesta ole merkintöjä, mutta kahvipaketteja kyllä
isäntätalolle jaettiin, kertoi Jyllilän nykyväki. Vastaavasti
kelpasi sianliha kotiin viemiseksi lomille lähdössä. Joten tuotantoa
oli Kurikassa, tosin vähäisessä määrin.
Korvikettakin paahdettiin ja pakattiin, vaikka päätehdas ei sitten
siirtynytkään, kun Helsingin pommitukset vähenivät.
Kahvi oli myös tärkeä rintamajoukoille, koska juuri mitään
korvaavaa juomaa ei ollut käytettävissä. Niinpä Talvisodassa kiehui
korsukamiinoiden päällä ”kahviporukoiden römpsiä” vieri
vieressä. Kiehumassa ei kumminkaan ollut kahvia, vaan talvisodan aikaan
kahvin vastiketta, joka jatkosodan kestäessä muuttui
kahvinkorvikkeeksi. Vastikkeessa oli osaksi kahvia, mutta sodan
jatkuessa siirryttiin korvikkeeseen, joka oli paahdettu eri
viljalaaduista. Pääasiassa kumminkin rukiista.
Into Järvinen
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Kurikka-lehdessä 8.4.2010, s.
2.
URN:NBN:fi-fe201005051799
|