Porstuan etusivulle
HISTORIA
 

Pohjalaispurret maailman merillä

Vuonna 1931 tehtiin Kuortaneella kappale pohjalaisen merenkulun historiaa, kun kuusi maakunnan teollisuuden vaikuttajaa perusti rahtilaivaliikennettä harjoittavan yrityksen Vaasan Laiva Oy:n. Yleismaailmallisen talouspulan keskellä toimintansa aloittaneen yhtiön laivat eivät vajonneet laman aaltoihin, vaan kyntivät maailman meriä aina 1960-luvulle saakka.

Yhtiön alullepanijoina ja kantavina voimina olivat tunnetut teollisuusmiehet Heikki (1898-1972) ja Svante Kurikka (1894-1984). Kuortaneella syntyneet kauppaneuvosveljekset olivat perustamassa aikoinaan useita saha- ja puunjalostusteollisuutta harjoittaneita yrityksiä eri puolille maata. Suurimpia niistä olivat Kurikan Saha, Vuokalan Saha, Suolahden Puu sekä Ylitornion Aavasaksalla toiminut Lapinkesto.

Heikki Kurikka suoritti pääasiallisimman elämäntyönsä Kouran Saha Oy:n toimitusjohtajana. Vuonna 1903 perustettu yritys oli aikanaan suurimpia sahalaitoksia Etelä-Pohjanmaalla. Svante Kurikan elämän päänäyttämöksi muodostui 1917 toimintansa aloittanut Alavuden Puunjalostustehdas.

Asialla suvun voimin

Parhaimpina vuosina Kouran Sahan tuotteista myytiin ulkomaille jopa 70 %. Näin ollen oli luonnollista, että oman laivayhtiön perustaminen alkoi kyteä Kurikkojen mielessä. Yleisen lamakauden aiheuttama kireä rahatilanne sekä kaupan ja teollisuuden heikentyneet suhdanteet eivät pohjalaisia maakrapuja pelottaneet. Sopimuskirjat allekirjoitettiin Kuortaneella kesäkuun 27. päivänä 1931 ja pohjalainen laivayhtiö syntyi.

Kurikkojen lisäksi yhtiötä perustamassa olivat opettaja Esa Harju Kuortaneelta, maanviljelijä ja sahanomistaja Juho Lampi Peräseinäjoelta, pankinjohtaja Emil Larja Ähtäristä ja liikemies Alex Slotte Vaasasta. Yhtiön johtokunnan puheenjohtajana toimi Heikki Kurikka ja toimitusjohtajana merikapteeni Paul Eriksson. Vuodesta 1953 aina toiminnan päättymiseen asti yhtiötä luotsasi merenkulkuneuvos Alf Korhonen.

Vaasan Laiva Oy oli varsin pitkälle perheyhtiö. Lampi oli Kurikkojen lanko, ja myöhemmin yhtiö-mieheksi tullut filosofian tohtori Sulo Multamäki Larjan vävy sekä yhtiön tilintarkastaja Otto Larja oli Emil Larjan poika.

Puuta maailmalle - hedelmiä kotiin

Ensimmäiset laivansa yhtiö hankki Saksasta, Flensburgista ja Bremenistä. Venus ja Spessart - nimiset alukset kastettiin uudessa kotimaassaan kotoisasti Kouraksi ja Kemiksi. Myöhemmin yhtiö lisäsi kalustoaan vielä kolmella aluksella, jotka saivat nimikseen Kuurtanes, Kurikka ja Vasa Leader.

Vaskiluodon satamassa majapaikkaansa pitäneet alukset rahtasivat maailman markkinoille paitsi yhtiön omien tehtaitten tuotteita, myös muiden sahalaitosten jalostamaa vihreää kultaa. Suurin osa viennistä meni Englantiin ja muihin Euroopan maihin, mutta kulkeutuipa pohjalaisten puutavaraa aina Afrikkaan ja Kapkaupunkiin saakka.

Paluulastissaan alukset toivat kotimaahan mm. hedelmiä ja säilykkeitä. Yhtiön varsinainen lippulaiva Vasa Leader kuljetti usean vuoden ajan Euroopasta Kanadan Vancouveriin Volkswagen -henkilöautoja.

Kilpailu söi pienet

Omien satamiemme verhoutuessa vahvaan jääpeitteeseen Vaasan Laiva Oy:n purret kyntivät Afrikan ja muiden lämpimien maanosien vesillä mitä erilaisimmissa lasteissa.

Sotien jälkeinen kehitys toi alalle kovan kilpailun, jonka seurauksena pienten varustamojen toiminta heikkeni siinä määrin, että ne ajan mittaan lopetettiin kannattamattomina.

Ahtaalle joutuivat myös maailman merillä kolme vuosikymmentä purjehtineet Vaasan Laiva Oy:n alukset. Niinpä yhtiö lopetti toimintansa 1960-luvun loppuvuosina ja alukset myytiin suuremmille varustamoille.

Tuolloin myös sahateollisuutemme joutui vaikeuksiin ja Kurikkojen omistamista yrityksistä useimmat myytiin Rauma-Repola Oy:lle. Ovien ja ikkunoiden sekä keittiö- ja myymäläkalusteiden valmistukseen erikoistunut Alavuden Puunjalostustehdas Oy on ainoa Kurikan veljesten perustamista yrityksistä, joka toimii edelleen.

Aki Mäki

 

 

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Miilu-lehdessä (Pohjanmaan historiallisen seuran lehti) 2/2008, s. 35-36.

 

URN:NBN:fi-fe200910142254

 

 

 



© Porstua 2002 - Kaikki oikeudet pidätetään