Kansanedustaja Juho Koiviston tervehdys
Aikoinaan ikämiehenä tapasin käydä eduskuntatalon lehterillä
katselemassa, kuinka edustajat siellä käyskentelivät, ja olivatko
edes paikallakaan. Erikoisesti muistan Donnerin, joka hieman veltolla
olemuksellaan herätti huomiota kävellessään käytävillä. Olin
kyllä joskus ollut alakerrassakin mukana siipimiehenä, kun jotakin
pikkuasiaa käytiin selostamassa jollekin tutulle edustajalle, vaikka
yleensä yhtiömme asiat hoituivat muulla tapaa.
Ensimmäisen kerran eduskunnassa kävin vuoden 1949 seutuvilla
jonkin
kurikkalaisen porukan mukana, joka vieraili Helsingin Eteläpohjalaisten
vieraana. Sillä kertaa tapasimme kansanedustaja, ministeri Juho
Koiviston, jonka tietysti tunsin, vaikken silloin mitenkään
läheisesti. Koiviston tervehdys tulijoille on jäänyt tarkkaan
mieleeni.
Kun Juho Koivisto kätteli kunkin vieraan, hän ojensi vasemman
kätensä, kiersi sitä noin 90 astetta vastapäivään joten kämmenet yhtyivät,
puristi vieraan kättä ja lausui sanat: ”Isänmaan puolesta”.
Asiassa ei ollut teatterin makua. Heti tuli selväksi, että Koivisto
tarkoitti olevansa eduskunnassa isänmaan asialla, eikä vain muuten
oleksimassa. Tervehdys jäi mieleeni iäksi.
Myöhemmin työelämässä jouduin joskus kokoukseen tai muuhun
tilaisuuteen jossa oli Koivistokin. Kansanedustaja tervehti vasenta
kättään koukistaen, kuten eduskunnassakin, mutta sanat isänmaan
puolesta, kuuluivat eduskuntaan ja jäivät pois muualla.
Mitä käden vääntämiseen tervehdyksessä tuli, johtui se jostakin
nuoruuden käsivammasta, eikä sen tehoa häirinnyt.
Muistin virkistämiseksi vielä seuraavaa: Juho Koivisto oli
Kansanedustajana vuosina 1927- 1950 ja ministerinä hallituksessa 4.7.1930-
21.3.1931 ja neljässä eri hallituksessa ajalla 12.3.1937- 4.3.1943. (Wikipedian
tieto)
Into Järvinen
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Kurikka-lehdessä 2.5.2009, s.2
ja Ilkka-lehdessä 18.5.2009, s. 10.
URN:NBN:fi-fe200906261657
|