Seinäjoki-seura luetteloi arvokkaat rakennukset
Seinäjoen kulttuurihistoriallisista rakennuksista on valmistumassa
selvitys. Tekijänä on Seinäjoki-seura ry. Loppuvuodesta
julkistettavaan luetteloon on valittu kaikkiaan n. 70 kohdetta, jotka
seuran näkemyksen mukaan ovat kulttuurihistoriallisesti ja
rakennustaiteellisesti merkittäviä ja ilmentävät Seinäjoen
menneisyyttä ja historiallista kehitystä.
Vanhojen rakennusten saamien purkutuomioiden ympärillä on käyty viime
vuosina eri puolilla maatamme ajoittain kiivaitakin keskusteluja.
Kaupunkilaisten mieliä kuohuttaneet purkupäätökset eivät ole
vieraita Seinäjoellakaan. Erityisesti entinen Mallaskosken
tehdaskiinteistö, Herra-Jouppila ja nk. Hertzenin talo ovat puhuttaneet
kaupunkilaisia ja tuoneet päänvaivaa päättäjille.
Turhien riitaisuuksien ja päätöksenteon helpottamiseksi on useissa
kunnissa suoritettu vanhan rakennuskulttuurin luettelointi. Kun
käytettävissä on valmis luettelo arvokkaiksi katsotuista
rakennuksista ja maisemakokonaisuuksista, voidaan jo
rakennussuunnittelun yhteydessä ottaa huomioon alueen
kulttuurihistorialliset arvot ja ne kohteet, joidenka säilyttämiseen
ja hoitoon tulisi kiinnittää huomiota.
Yleensä luetteloinnin ovat suorittaneet joko paikallinen museo tai
alueen seutukaavaliitto. Tiettävästi koskaan aikaisemmin
tämäntyyppistä projektia ei ole tehnyt kotiseutuseura, joten
Seinäjoki-seuraa voitaneen siinä mielessä pitää edelläkävijänä.
Miksi seura sitten lähti näinkin laajamittaiseen projektiin. Siksi,
että nykyaikaisen kotiseututyön tehtävänä ei ole yksinomaan
henkisen, vaan myös aineellisen kulttuurin suojeleminen ja vaaliminen.
Erityisesti sen tehtävänä on huolehtia niistä arvoista, joidenka
merkitystä on vaikea rahassa mitata ja jotka juuri siitä syystä
jäävät monasti vaille päätöksentekijäin huomiota.
Luettelointityö aloitettiin keväällä 1985 kohteiden
valokuvaamisella. Kesän ja syksyn kuluessa kerättiin rakennusten
historialliset tiedot, joka olikin suurin ja aikaa vievin vaihe.
Mainittakoon, että useista rakennuksista tuli esille uutta ja
mielenkiintoista tietoa, jota ei tähän saakka ole tunnettu tai ei
ainakaan ole ollut mistään luettavissa.
Vuoden vaihteessa julkistettavaa noin 80 sivuista luetteloa on tukenut
taloudellisesti Seinäjoen kaupunki, jota ilman se mitä
todennäköisimmin olisi jäänyt toteutumatta.
Kohteista ja valintaperusteista
Luetteloon on valittu kulttuurihistoriallisesti merkittävät
rakennukset ja maisemakokonaisuudet, joilla voidaan katsoa olevan
erityistä merkitystä Seinäjoen menneisyyden ja historiallisen
kehityksen ilmentäjänä.
Valintoihin ovat vaikuttaneet luonnollisesti rakennustaiteelliset ja
historialliset arvot. Kohde saattaa liittyä jonkin ilmiön
historialliseen kehitykseen tai johonkin keskeiseen historialliseen
tapahtumaan.
Kohde saattaa olla teollisuus-, liikenne- tai henkilöhistorian kannalta
merkittävä. Tai sinänsä vailla laajempaa kulttuurihistoriallista
arvoa olevat rakennukset saattavat olla merkittäviä ympäristön tai
kokonaisuuden kannalta.
Minkäänlaista arvoluokitusta ei ole suoritettu, vaan kohteet
esitellään kaupunginosittain aakkosjärjestyksessä. Uudempi
arkkitehtuuri on kaupungin kulttuuri- ja hallintokeskusta lukuun ottamatta
jätetty tarkoituksella luettelon ulkopuolelle. Tämä siksi, että
niiden kulttuurihistoriallisten arvojen tarkastelu vaatii tietyn
ajallisen perspektiivin.
Todettakoon, että valintaperusteet tuskin ovat kiistattomat. Vaikka
tutkimuksen pohjana on historiallinen tietoaines ja yleisesti
hyväksytyt esteettiset arvostukset, jää silti tietty osuus tekijän
subjektiivisille näkemyksille.
Minkä tyyppiset rakennukset sitten ovat päässeet luetteloon?
Lukumäärällisesti kohteita on eniten keskustasta ja Marttilan
kaupunginosasta. Myös Törnävältä on useita sekä rakennustaiteellisesti
että historiallisen kehityksen kannalta merkittäviä kohteita.
Heikkilän, Katilan ja Joupin kylistä on luettelossa useita
talonpoikaisarkkitehtuurin muistomerkkejä. Esimerkiksi
Niemistönkylässä on vuoden 1720 paikkeilla alkuaan savupirtiksi
rakennettu Niemistön päärakennus, joka on tiettävästi Seinäjoen
vanhin asuttavassa kunnossa oleva rakennus.
Teatteritalo sekä E-P:n Maatalouskeskus edustavat 1920-luvun klassismia
ja ovat arkkitehti Matti Björklundin (Visannin) käsialaa. Luettelossa
on muitakin Visannin suunnittelemia rakennuksia kuten vanha
kauppalantalo ja Yrityksen päiväkoti. 1920-luvun klassismia edustaa
myös Kauppakadulla sijaitseva nk. Talvitien liiketalo. Tämän
harmonisen ja kaupunkikuvallisesti kauniin rakennuksen kaksi
ensimmäistä kerrosta ovat tunnetun eestiläisen arkkitehdin Konstantin
Böölaun käsialaa.
Rakennustaiteellisesti merkittävin ja todellinen helmi on eittämättä
entinen Suojeluskuntatalo, nykyinen E-P:n Maakuntasäätiön talo.
Vuonna 1925 valmistunut päärakennus on maailmankuulun arkkitehtimme,
akateemikko Alvar Aallon nuoruudentöistä ainoa, joka on säilynyt
alkuperäisessä asussaan. Luonnollisesti vanha lääninsairaala sekä
nykyinen Törnävän sairaala kuuluvat sairaala-arkkitehtuurin
edustajina luetteloon. Sen sijaan VR:n vuosisadan vaihteen
rakennustyylin edustajia ei ole säilynyt nykypäiviin kuin kaksi ja
nekin ovat uhanalaisia.
Tavoitteet
Valmistumassa oleva luettelo on tarkoitettu ensisijassa kaupungin
päättäville elimille sekä asema- ja rakennuskaavoittajille.
Seinäjoki-seura toivoo, että luettelon sisältö tavoittaisi myös
mahdollisimman laajan yleisön tiedotusvälineiden ja kirjastojen
kautta. Samalla se antaisi yksityiselle kansalaisellekin uusia
virikkeitä maiseman arvojen havaitsemiseen ja huomioon
ottamiseen.
Luettelo soveltunee myös kotiseuturetkien ja matkailun opaskirjaksi. Se
on myös eräänlainen läpileikkaus, joskin tiivistetyssä muodossa,
Seinäjoen rakennuskulttuurin kehityksestä aina 1700-luvulta
nykypäiviin saakka.
On ymmärrettävää, että kaikkea vanhaa ei voida säilyttää.
Kuitenkin arvokkain osa vanhasta rakennuskulttuuristamme meidän täytyy
ja pitää pystyä säilyttämään, että me voimme antaa tuleville
sukupolville mahdollisuuden oppia omasta, sukunsa ja kaupunkinsa
menneisyydestä.
Meidän on muistettava, että nykyinen Seinäjoki on tulevan Seinäjoen
kivijalka ja siksi kaupunkia pitää käsitellä varoen ja hoitaen.
Aki Mäki
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Seinäjoen Joulu 1985-
lehdessä, s. 4-6.
URN:NBN:fi-fe200906241649
|