Äyräpään kirkko ja eteläpohjalaiset
Talvisodan aikana kovista taisteluistaan tunnettu Äyräpää oli
pohjalaisille tuttu muun ohella v. 1934 rakennetusta kirkostaan. Se
valmistui vain viisi vuotta ennen talvisotaa Vuoksen rannalle
Pölläkkälän Lammasniemeen luonnonkauniille paikalle.
Kirkko oli arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema ja edusti tuolloin
uutta kirkkoarkkitehtuuria. Sen vihki käyttöön arkkipiispa Erkki
Kaila.
Talvisodan loppupuolella 29.02.1940 räjäyttivät suomalaiset pioneerit
kirkon korkean päätyosan koska siitä oli muodostunut liian näkyvä
maamerkki hyökkäävien tykistölle. Tuhoa täydensi 02.03.-40 kirkon
sisäpuolelle osunut raskas neuvostokranaatti, joka räjäytti
pioneerien rakennukseen asentamat miinat. Vielä 04. 03.-40 tuli kirkon
raunioihin taas täysosuma, jolloin sen kellarissa ollut Isonkyrön
komppania kärsi pahaa tuhoa. Vielä 05.03."hohtivat kirkon seinät
valkeina, kun nurmolaisten vastahyökkäys kilpistyi muutaman kymmenen
metrin päähän kirkosta", kertoo Toivo Mäki Eteläpohjalaiset
taisteluissa -kirjassa. Lisää kirkosta tuhoutui seuraavina päivinä ja
loput vasta vuoden 1944 Vuosalmen rajuissa torjuntataisteluissa.

Kuva Äyräpään kirkosta.
Kuva teoksesta Karjala kuvina, Viipurin Karjala. Kuvaaja tuntematon
samoin kuvausaika. Kuvan omistaa: Pirjo Virtanen. Kuva löytyy
myös sivustolta http://www.luovutettukarjala.fi/.
Kuten tunnettua joutuivat talvisodan taisteluissa Äyräpään
pitäjän ja samalla sen kirkon puolustajiksi suureksi osaksi juuri
Eteläpohjalaiset jalkaväkirykmentit 23 ja 24 sekä kevyt osasto 8.
Näistä taisteluista on varsinkin tullut tunnetuksi juuri
nurmolaiskomppanian vastahyökkäys 05.03.1940, joka sitten päättyi
monien nurmolaisten kaatumiseen.
Viimeksi mm. Nurmon kunnantaloon tehdyn Äyräpään taisteluiden
kolmiulotteisen maastokuvion julkistamisen aikana tulivat
Äyräpää-muistot jälleen esille.
Sen sijaan ei ole useastikaan mainittu, että Äyräpään kirkon
rakentajia johti eteläpohjalainen henkilö, eli ilmajokelainen Antti
Kiikka.
Diplomi-insinööri Antti Kiikka s.25.12.1887 k.06.03.1972, syntyi
Ilmajoella Ala-Talvitien sukutalossa, joka sittemmin myytiin ja siirtyi
"Hergodin maisterin" omaisuudeksi ja myöhemmin maisterin
konkurssin jälkeen Ilmajoen kunnalle kansakouluksi. Talo on nykyisin
entisöitynä Ilmajoen kunnalla.
Valmistuttuaan Suomen Polyteknillisessä Opistossa Helsingissä vuonna
1907 Tie- ja vesirakennusinsinööriksi työskenteli Kiikka aluksi
rautatielaitoksen työmailla eri puolilla Suomea. Näinä aikoina
tutustui hän Karjalan Kannaksella mm. Terijoen-Koiviston alueisiin
sekä Inoon ja Raasuliinkin.
Rakennettuaan välillä Hangossa ja Ahvenanmaalla tykkipattereita
Venäjän valtiolle, joutui hän vapaussodan jälkeen myös
hävittämään Ahvenanmaalla joitakin vuosia aikaisemmin rakennettuja
linnoituslaitteita.
Tämän jälkeen siirtyi Antti Kiikka Rakennus Oy Pyramidin osakkaaksi
ja myöhemmin pääomistajaksi. Näin Kiikka joutui vapaussodan
jälkeisen nousubuumin vauhtiin ja suurrakentamisen pariin ympäri
Suomenmaata.
Palataksemme Kannakselle ja sikäläisiin rakennuskohteisiin, voidaan
todeta, että Rakennus Oy Pyramid, joka oli kolmekymmentäluvulle
tultaessa joutunut kokonaan Antti Kiikan omistukseen, rakensi
huomattavan osan Viipurin Läänin merkittävistä rakennuksista.
Erikoisesti pian tulevan sodan sotilaallisesti tärkeistä kohteista
kuten Rauhan, Tiurinniemen ja Viipurin sairaalat, jotka sitten
taisteluiden aikana toimivat kaikki elintärkeinä sotilassairaaloina.
Suoraan puolustusministeriön alaisia rakennuskohteita oli myös
lukuisia Viipurissa ja myös muualla Karjalassa. Kuulu Viipurin
kirjastokin oli Antti Kiikan rakentama.
Into Järvinen
Lähteet:
Alanen, Aulis J. : Eteläpohjalaisia taisteluissa I: Nuijasodasta vapaussotiin
Kaila, Toivo T. : Pohjalainen rakentaja (Antti Kiikka) ja hänen
viipurilainen Pyramidinsa
URN:NBN:fi-fe200904271393
|