Krenatöörit marssivat sotaan Seinäjoelta
Vapaussodan kynnyksellä Jalasjärvellä perustettu ja
koulutuksensa aloittanut, mutta pian Seinäjoelle siirtynyt Suomen
Tasavallan vartiosto eli Seinäjoen Krenatöörirykmentti lienee
sotahistoriamme yksi erikoislaatuisimmista ja merkittävimmistä
joukko-osastoista. Vapaussodan syttyessä se oli ainoa
joukkomuodostelma, joka oli saanut jonkin verran perusteellisemman
sotilaallisen koulutuksen.
Suomen Tasavallan Vartioston syntyhistoria liittyy jo tapahtumiin
ennen vapaussotaa. Koska laillisella hallituksella ei ollut voimia
järjestyksen ylläpitämiseksi tuolloin vallinneen poliittisen
kuohunnan aikana, pyrki se saamaan vakinaisesti aseissa olevan,
koulutetun ja tarpeeksi suuren aseellisen voiman käytettäväksi
nopeasti siellä missä milloinkin olisi tällaista voimaa tarvittu.
Tällaiseksi sotilaalliseksi joukko-osastoksi oli ajateltu juuri Suomen
Tasavallan Vartiostoa.
STV, jota myös "Hallituksen lentäväksi osastoksi"
kutsuttiin, oli tavallaan itsenäisen Suomen armeijan alku, sen
ensimmäinen jalkaväki joukko-osasto.
Koulutus alkaa Jalasjärvellä
Senaatin puheenjohtaja P.E. Svinhufvud antoi eversti K.E. Bergin
tehtäväksi pataljoonan perustamisen. Alunperin kaavailtiin
muodostettavaksi 2000 miehen vahvuinen joukko-osasto, käsittäen neljä
pataljoonaa, mutta sota muutti suunnitelmat ja vahvuudeksi tuli yksi
pataljoona eli runsaat 500 miestä.
Joukko-osaston koulutus aloitettiin Jalasjärvellä eversti Bergin
toimiessa koulutuspäällikkönä. Miksi sijoituspaikaksi valittiin
juuri Jalasjärvi, ei ole tiedossa. Tiettävästi paikan oli valinnut
kenraali Paul von Gerich, joka jo pidemmän aikaa Etelä-Pohjanmaalla
toimineena tunsi alueen ja sen mahdollisuudet.
Kovin kauan ei joukko-osasto ehtinyt Jalasjärvellä harjoitella, kun se
komennettiin Ilmajoelle riisumaan venäläisiä aseista. Onnistuneen
tehtävän jälkeen STV siirrettiin Seinäjoelle, jossa koulutusta
jatkettiin.
Tulikaste Länkipohjassa
Joukko-osaston upseerit ja alipäällystö koostui lähinnä
jääkäreistä ja entisen Suomen sotaväen upseereista, lisäksi
alipäällystöön kuului myös Vimpelin sotakoulun käyneitä.
Miehistö oli suurimmaksi osaksi eteläpohjalaisia aina Vimpeliä ja
Perhoa myöten. Jalasjärveltä kokoonpanoon kuului lähes 80 miestä.
Seinäjokelaisiakin STV:n riveissä taisteli, joista muistetaan ainakin
I.V. Ahonen, sittemmin Törnävän koulun opettajana elämäntyönsä
tehnyt entinen jalasjärveläinen.
Pataljoonan koulutus ehti kestää vain puolisentoista kuukautta, kun
maaliskuun 6. päivänä tuli määräys lähteä rintamalle. Ensin
rautatiematka Petäjävedelle, mistä alkoi vaiherikas marssi
Jämsään. Tulikasteensa majuri Torsten Aminoffin komentama STV sai 16.
päivän aamuna Länkipohjassa. Kahdeksan tuntia kestäneen verisen
taistelun jälkeen kohosi valkoinen lippu Länsipohjan mäelle, mutta
pataljoona oli kärsinyt huomattavat menetykset.
Yli kuukauden yötä päivää kestäneet taistelut päättyivät STV:n
osalta 25.3.-27.4. käytyihin Lempäälän-Vesilahden taisteluihin.
Tuona aikana jäi taisteluista hengissä selvinneiden eteläpohjalaisten
miesten mieliin pysyvästi sellaiset paikan nimet kuin: Lopen kartano,
Kuokkalan ja Moision pellot, Näppilän mäki, Lastunen, Satavalta,
Hulaus, Mantere, Kesolan metsä ja Vesilahden palavat kylät.
Taisteluiden päätyttyä seurasi pitkä vaellus halki Hämeen
Hämeenlinnaan, sieltä lyhyen ajan kuluttua rautateitse Viipuriin,
missä pataljoona osallistui vartiopalvelukseen, kunnes se siellä
alkukesästä 1918 hajotettiin.
Muistojuhla Seinäjoella
Maaliskuun 19. ja 20. päivinä 1938 kokoontuivat Suomen Tasavallan
Vartioston entiset krenatöörit Jalasjärvelle ja Seinäjoelle
viettämään 20-vuotismuistojuhlaansa. Sodan aikana miesluku oli
pudonnut lähes puoleen alkuperäisestä vahvuudesta. Myös kuluneet
kaksi vuosikymmentä olivat harventaneet elossa olevien rivejä.
Muistojuhlassa oli mukana kuitenkin lähes 150 krenatööriä ympäri
Suomen, aina Viipuria myöten.
Lauantaina oli ohjelmassa kunniakäynti Jalasjärven sankarihaudalla ja
iltajuhla Vilholassa, jossa opettaja I.G. Seilo piti juhlapuheen.
Sunnuntaina entiset krenatöörit kävivät laskemassa seppeleen
Seinäjoen sankarihaudalle, jonka jälkeen kirkkotiellä suoritettiin
joukkojen ohimarssi. Ohimarssin otti vastaan pataljoonan entinen
komentaja eversti Torsten Aminoff.
Sankarihaudalta marssittiin vaasalaisen KTR 4:n soittokunnan tahdissa
Yhteistalolle, jossa Seinäjoen lotat tarjosivat juhliville
vapaussotureille juhlapäivällisen. Tilaisuuden juhlapuheen piti
eversti Aminoff. Opettaja Matti Porkkalan ja lehtori Osmo Aulamon
puheiden jälkeen esiintyi Seinäjoen mieskuoro kanttori Oskari
Itävaaran johdolla. Kauppalan tervehdyksen toi tilaisuuteen valtuuston
jäsen Ilmari Talvitie.
Suomen Tasavallan vartioston osallistumisesta vapaussodan taisteluihin
ilmestyi myöhemmin muistelmateos "Krenatöörien retki".
Kirjan kirjoittaja oli vimpeliläinen maanviljelijä ja kansanedustaja
Matti Latvala (1868-1964), joka neljän poikansa kanssa taisteli
pataljoonan riveissä.
Aki Mäki
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Seinäjoen Joulu 1988
-lehdessä, s. 10-11.
URN:NBN:fi-fe200904031302
|