HISTORIA
 


Jussi Kangas
Onkilahdesta Vöyrinkaupungiksi

Pitkänkadun ylikäytävän, kuolemanloukun, takainen kaupunginosa omistaa omaperäisen nimihistorian. Alunperin kaupunginosa tunnettiin Onkilahtena, sen kansakoulut olivat Onkilahden kouluja ja rannassa nykyisen Wärtsilän paikalla oli Onkilahdenkatu, sittemmin Palosaarelle siirretty. Siellä oli Rosenberginmäki, Viinapränninmäki, Pohjolan Polttimo ja Pitkänlahden Polttimo. Pohjolan Polttimosta on vieläkin kaksi rakennusta jäljellä Pitkänlahden Polttimon paikalla on nyt Malmöntalo. Pohjolan Polttimon mestari Gössmanin talo on nyt hienosti Cantare, sen kun omistaa laulukööri.
Jäljellä vieläkin on syvin Pitkänlahdenlammista, nyt Tiklaslampena tunnettu. Sieltä johti aikanaan vesijohto veturitalleille syöttöveden pumppaamista varten. Pumppaamonhoitaja asui Lampikadun kulmassa, joka vuonna 1945 muutettiin Järvikaduksi. Ruotsiksi se sentään on vielä Träskgatan.

Vanha ja uusi Katekismus

Wärtsilän tontilla oli Onkilahden Höyrysaha joka paloi marraskuun lopulla 1918. Siinä tulipalossa menehtyi myöskin kaksi palomiestä jäädessään kaatuvan seinän alle. Nykyisen Vuorikodin paikalla oli kaksikerroksinen, pitkä ja kapearunkoinen Katekismus, joka paloi menneinä vuosikymmeninä. Vuorikodin uusi asuntosiipi Pitkänkadun varrella on siksi paljon saman mallinen, että voimme ristiä sen nimeksi Uusi katekismus.
Pitkänlahdenkadun varrella on suojeluskunnantalo Valkolinna, jonka rappiotilaa häpeää jokainen vanha vaasalainen. Se on arkkitehti Viljo Rewellin vuonna 1938 suunnittelema puhdaslinjainen funkkistalo, joka tulisi palauttaa entiseen kauneuteensa.

Ennen oli suo ja kurki

Linja-autoaseman virallinen nimi on Autotori, se rakennettiin viime sodan edellä suolämpäreen päälle. Sen reunalla asusti Kurkimummo, jonka rampa kurki oli 1930-luvulla jokapäiväinen näky Vaasan torilla. Suolämpäreen toisella puolella oli entinen sirkusalue, jossa sodan aikana oli saksalainen ilmatorjuntapatteri. Niillä kulmilla oli myös Ratsutallin kaivo, nykyisen osuuspankin talon paikalla oli ennen ratsutalli ja Onkilahden yhteiskoulun paikalla maneesikenttä. Minimanin paikalla oli sodan aikana ja vielä pitkään jälkeenkin palstaviljelyalue.
Talvisodan pommituksissa Vöyrinkaupunki sai ankaran ryöpytyksen, ja yhtenäisestä puutaloalueesta tuhoutui useita taloja. Ja mitä pommikoneet eivät tuhonneet, sen tekivät grynderit rakentaessaan miljööseen soveltumattomia laatikkotaloja. Onkilahden rannassa Malmöntalon takana oli kaatopaikka, jonka materiaalista rakennettiin Paperisilta Onkilahden yli Palosaarelle. Nykyisin Onkilahti on kutistunut ja kutistuisi edelleen, mikäli Paperisillan pohjapato poistettaisiin. Onkilahden pohjukkaan jää louhekasa muistomerkiksi tieherrojen huikentelevaisuudesta. Yhdystien piti mennä pohjukan poikki mutta mieli muuttui ........

Ulkuniemestä Almanniemeksi

Hautausmaakin kuuluu Vöyrinkaupunkiin, ja silläkin on oma historiansa. Silloin kun Onkilahti oli vielä Eisfjärden oli Klemetsön pohjoinen niemi nimeltään Ulkuniemi kalastajien verkonkuivaustelineitten mukaan. Kun siihen rakennettiin hautausmaa, sai se ensimmäisen, 1.9.1894 haudatun vainajan mukaan nimen Almanniemi. Kauniin nimen soisi seurakuntien taholta virallistuvan.



© Porstua 2002 - Kaikki oikeudet pidätetään