Kun Koura oli vilkas kauppakeskus
Sahateollisuudestaan ja potkukelkoistaan erityisen tunnetuksi
tulleella Kouralla on aikoinaan ollut varsin keskeinen asema pitäjän
kaupallisen yritystoiminnan sektorilla. Kauppaa kylällä on tehty
yhtäjaksoisesti jo likimain yhdeksän vuosikymmenen ajan.
Vilkkaimmillaan kauppatoiminta oli 1940-luvun vaihteesta 60-luvun
alkupuolelle, jolloin kylällä toimi samanaikaisesti neljä
ruokatavarakauppaa. Nykyisin kouralaisia palvelee yksi
kauppaliike.
Kouran ensimmäisen kauppapuorin tarkka perustamisvuosi ei ole tiedossa,
mutta ilmeisesti se on tapahtunut aivan tämän vuosisadan alussa,
todennäköisesti jo vuonna 1900. Asialla oli vähäkyröläinen Tuomas
Laurila (1863-1939), joka pystytti puotinsa Sydänmaalle vievän
maantien ja rautatien risteykseen silloista asemarakennusta
vastapäätä.
Monen touhun liikemiehenä Laurila itse ei joutanut kovinkaan usein
tiskin takana seisomaan, vaan palkkasi kaupanhoitajaksi serkkunsa
Artturi Lammin. Asuinrakennuksensa yhteydessä, josta sittemmin
remontoitiin kylän lapsille opinahjo, Laurila viljeli jonkin verran
maata ja piti karjaa. Keski-Pohjanmaalla hänellä tiedettiin olevan
hyvin menestyvän sahalaitoksen.
Laurilan kauppatoiminta ei kuitenkaan laajasta asiakaspiiristä
huolimatta muodostunut menestyksekkääksi. Syynä lienee ollut hänen
outo uskonnollinen ideologiansa, jota vakaa körttikansa ei hyväksynyt,
vaan ryhtyi tekemään ostoksensa naapurikylässä Sydänmaalla. Laurila
ajautui vaikeuksiin ja joutui lopulta vuonna 1908 sulkemaan liikkeensä.
Samassa rytäkässä tuli avioero, vaimo ja lapset muuttivat Orivedelle
ja Laurila itse Vaasaan, missä toimi vielä joitain vuosia Lindemanin
kauppamatkustajana.
Osuuskauppa tulee Kouraan
Pitkään ei Laurilan kauppakartanon tarvinnut tyhjillään seistä,
kun 1906 perustettu Nurmon Osuuskauppa osti rakennuksen irtaimistoineen
päivineen ja avasi vuoden 1909 alussa ensimmäisen sivumyymälänsä.
Myymälän ensimmäisiä hoitajia olivat mm. Iisakki Iskala ja Kustaa
Kortesmäki.
Osuuskauppa sai oitis vankan jalansijan kylällä. Myymälätoiminnan
paisuessa purettiin ahtaaksi käynyt rakennus 1930-luvun alussa ja
tilalle rakennettiin entistä huomattavasti kookkaampi kauppatalo. Sekin
on ajan saatossa kokenut monet muodonmuutokset. Mm. sotien jälkeen
rakennettiin muun remontin yhteydessä eteläpäätyyn
myymälänhoitajalle asunto, joka nykyisin toimii postin tiloina.
Liki 80 vuotta tehtiin Nurmon Osuuskaupan Kouran myymälässä kauppaa,
kunnes liike kolmisen vuotta sitten suljettiin kannattamattomana. Sitten
myymälätiloissa harjoitettiin joitain aikoja mm. baaritoimintaa,
kunnes sekin äskettäin lopetettiin.
Kustaa Näykki perustaa kaupan
Vain muutama vuosi Laurilan kauppapuorin perustamisesta ilmaantui
kylään toinenkin yrittäjä. Asialla oli Kustaa Näykki, joka pystytti
pytinkinsä suunnilleen Laurilan asuinrakennusta vastapäätä.
Pitkään ei Näykki kuitenkaan tiskin takana viihtynyt, sillä jo
vuoden 1910 tienoilla hän suuntasi matkansa paremman toimeentulon
toivossa Amerikkaan.
Kaupanpitoa ryhtyi jatkamaan ilmajokelainen Salomon Mattila (1866-1953),
Pojanluoman Osuuskaupan entinen myymälänhoitaja. Vuonna 1925 Mattila
vaihtoi kauppiaan ammatin maanviljelykseen ja muutti Ylistaroon. Pari
vuotta myöhemmin vuonna 1927 Iisakki Iskala, Toivo Lilli, Ville Ritari
ja Toivo Holma lyöttäytyivät yksiin ja perustivat tyhjilleen
jääneisiin huoneisiin Kouran Kauppa Oy:n.
Kaupan käynti ei lähtenyt toivotulla tavalla matkaan ja niinpä ovet
suljettiin jo parin kolmen vuoden kuluttua. Komsin ja Sointulan talojen
välissä sijainnut edelleenkin pystyssä oleva talovanhus on sen
jälkeen palvellut asuinrakennuksena.
Uusia yrittäjiä maakunnasta
Vuonna 1926 kyläkunta sai uuden kauppatalon Ville Ritarin toimesta.
Ritarin kauppakartano sijaitsi samalla tontilla missä nykyisin toimii
kylän ainoa liike Kouran Lähikauppa. Ehkäpä Kouran Kauppa Oy:n
heikonlaisesta menestyksestä Ritari ei enää kauppiaaksi
ryhtynytkään, vaan vuokrasi myymälärakennuksen kalustoineen ja
tavaroineen Jussi Reinilälle.
Rakennuksen yläkerrassa Reinilällä oli pieni kahvila sekä lisäksi
Ämmälänkylässä Sallin talossa sivumyymälä. Pulavuosien
kurimuksessa 1932 Reinilä ajautui vararikkoon eikä liikkeen toimintaa
uskaltautunut kukaan jatkamaan. Kahvilatoiminta ei kuitenkaan
päättynyt. Lepänhaaran sisarukset pitivät sitä vielä joitain
aikoja, kunnes uudeksi yrittäjäksi tuli Oulaisista kylälle muuttanut
Kolander-niminen mies.
Lyhyeksi jäi kuitenkin Kolanderinkin vierailu. Kahvila ei menestynyt
eikä sen rinnalle perustettu leipomokaan. Vuoden 1937 paikkeilla
Kolander muutti takaisin pohjoiseen ja liikettä jatkoi pari vuotta
Tauno Laitamäki, kunnes hänkin siirtyi uusiin maisemiin
Harjavaltaan.
Hautala sai kaupan kannattamaan
Laitamäen jälkeen rakennuksessa alkoi viitisen vuotta kestänyt
kahvila-aika. Ensiksi kahviloitsijan uraa kokeili kannuslainen Taimi
Huhtala ja hänen jälkeensä töysäläiset veljekset Toivo ja Raino
Mäki-Tuuri. 1940-luvun alussa kauppatalon omistajaksi tuli
jalasjärveläissyntyinen, sikäläisen osuuskaupan myymälänhoitajana
taitonsa hankkinut Samuli Hautala.
Hautalan aikana kaupanpito alkoi kannattaa. Asiakkaita riitti tungokseen
asti, tavaravalikoimat monipuolistuivat ja henkilökuntaa lisättiin.
Vuonna 1958 Hautala purki ahtaaksi käyneen liikerakennuksen ja rakensi
samalle tontille uuden ja entistä ehomman kauppatalon. Rakennuksesta
sai tilat myös säästöpankki, joka edelleen kylän ainoana
rahalaitoksena ottaa kouralaisten säästöjä vastaan.
Hautalan kuoltua 1964, perikunta hoiti kauppaa vielä parisen vuotta,
kunnes jatkajaksi tuli seuraaviksi 17 vuodeksi Aulis Ritaluopa. Vuoden
1983 keväällä Ritaluopa luopui kauppiaanurastaan ja tiskin taakse
astui Pentti Anttila. Anttilan muuttaessa 1987 Jurvaan, on liikettä
siitä saakka luotsannut Ritva Salo Kouran Lähikaupan nimellä. Salon
kauppa on ainoa kauppaliike kylällä.
Hakala pitkäaikaisin kauppias
Vaikka pulavuodet päättivätkin varsin monen liikkeen toiminnan,
syntyi samanaikaisesti uusiakin yrityksiä. Yksi pula-ajan kynnyksellä
avatuista kauppaliikkeistä oli Juho Hakalan Rajakorvenmäelle 1930
perustama sekatavarakauppa. Kauppiaana Hakala ei ollut mikään eilisen
teeren poika. Arvokasta kokemusta yksityisyrittäjyyden raskaalle
polulle hän oli hankkinut kosolti toimiessaan vuosia Peräseinäjoen,
Ylihärmän ja Lapuan osuuskauppojen palveluksessa.
Heränneitten, suojeluskunnan ja urheilun parissa vapaa-aikansa
viettäneen Juho Hakalan kauppiaanura kesti 32 vuotta ja muodostui siten
pisimmäksi koko kylän historiassa. Hakalan jätettyä kaupanteon,
hoiti liikettä Mauno Salomäki vielä kymmenisen vuotta. Sen jälkeen
Ämmälänkylästä siirretty talovanhus on palvellut peruskorjattuna
asuinrakennuksena.
Uusi osuusliike avaa ovensa
Taistelu kouralaisten ruokarahoista kiristyi entisestään
Talvisodan kynnyksellä, kun kisaan tuli mukaan Osuusliike Etelä-Pohja,
vanhaa kansakoulua vastapäätä perustamallaan sivumyymälällä.
Myymälän, joka sittemmin siirtyi Alavuden Osuusliikkeen omistukseen,
ensimmäisenä hoitajana toimi Onni Nousuniemi Sydänmaalta. Hänen
jälkeensä vuoteen 1942 tehtävää hoiti Kustaa Hakala. Myöhempinä
vuosina myymälänhoitajina toimivat mm. Taimi ja Ensio Luhtala, jotka
sittemmin perustivat oman yrityksen Seinäjoelle.
Osuusliike sulki myymälänsä ovet 1960-luvun alussa Marjatta
Savolaisen jäädessä liikkeen viimeiseksi myymälänhoitajaksi. Sen
jälkeen Sointulan sisarukset harjoittivat huoneistossa vielä joitain
aikoja kioski- ja kahvilaliikettä, kunnes kaupallinen yritystoiminta
rakennuksessa päättyi lopullisesti.
Aki Mäki
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Nurmon Joulu 1990 -lehdessä, s. 52-54.
URN:NBN:fi-fe200902251204
|