HISTORIA
 


"Kuka hoopo kaaratti letkutornin" (J. Kangas)

Näin kysyi naapurini Pekka Sinikallio kolumnissaan Kansan Ääni- nimisessä vaasalaislehdessä. Vanhassa Vaasa- kortissa kyseinen letkutorni on kuvattu, ja täytyy todella ihmetellä, miksi tuo solakka kaunotar kaadettiin.

Letkutornin suunnitteli arkitehti A. W. Stenfors, jonka kynästä ovat lähtöisin monet Vaasan arvorakennukset: Tyttölyseo, kaupunginteatteri (Työväenyhdistyksen talo), Villatavaratehdas, Lennart Backmanin talo, Piispasen talo, Myntin talo, Poliisilaitos ja monta muuta.

Letkutorni rakennettiin joskus 1896-97 ja purettiin vuonna 1937. Rakennus palveli viimeisinä vuosinaan Pohjanmaan museon varastona, mutta: "Mitä arvokkaampi arvokkaimpia talonpoikaiskulttuurin tilaa kuvaavia esineitä lahoo pilalle nk. Letkutornissa aseman vierellä, jota ei lainkaan lämmitetä ja jonka katto vuotaa".

Miksi letkutorni rakennettiin asemapuistoon, kun palokunta oli sijoitettuna kaupungintaloon (nykyisin taidehalli)? Tyyliltään rakennus olisi hyvin sopinut kaupungintalon puistoon ja ilmeisesti myös säilynyt nykypolville. Kaupungintalon nurkalle rakennettiin puinen harjoitustorni, jossa letkut kesäisin kuivatettiin, talvisin kuivatus tapahtui kaupungintalon kellarissa vaaka-asennossa. Talvisodan pommitusten aikaan, jolloin letkuja oli runsaasti käytössä, niitä kuivatettiin myös vesitornissa.

Kauppatorilla sijainnut vaakahuone siirrettiin myös 1920-luvulla letkutornin viereen. Kun maasilta valmistui 1932, kävi puiston kulma ahtaaksi ja molemmat saivat väistyä. Vaakahuone rakennettiin maasillan alle nykyisen kevyenliikenteen aukkoon.

Kerrotaan, että puretun letkutornin tiilet olisi muurattu Klemetinkatu 7-9 talojen sokkeliin. Tiilimurska on kuitenkin ajettu Kotirannalle Hopearannan ja Kustaalantien väliselle alueelle, kun talvisodan aikaiselle sivupaloasemalle piti saada pysäköintipaikka.

Lähteet

Vaasa-kortti Aili Sinisalon kokoelmasta.
Kaupungintalon letkutornin kuva Pentti Heralan kokoelmasta.
Haastattelutietoja: Katarina Andersson, Juhani Yrjänäinen ja Pentti Herala.
Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys 1986.
Vaasan Joulu 1926.



© Porstua 2002 - Kaikki oikeudet pidätetään