Neiti Nättyselle kanat ja kauroja
Asessori ymmärsi myös sijoittamisen päälle
Wasastjerna-suvun omistama Östermyran kartano maineen mantuineen
joutui vasaran alle vuonna 1890. Monien vaiheiden jälkeen kartanon
omistajaksi tuli vuonna 1904 hovioikeudenasessori Konstantin Törnudd,
joka antoi kartanolle nimen Törnävä syntymäpitäjänsä Tyrnävän mukaan. Törnudd testamenttasi kartanon Seinäjoen maalaiskunnalle
vuonna 1925. Tähän asti tuttua tekstiä.
Lähes tuntemattomaksi on jäänyt tieto, että Törnudd testamenttasi
kartanon jo vuonna 1917 EP:n Maanviljelysseuralle. Tuntematon on myös
syy, miksi hän vain kaksi kuukautta ennen kuolemaansa laati uuden
testamentin. Siinä asessori osoittautuu melkoiseksi sijoittajaksi.
Muhkeasta osakesalkusta pääsivät osallisiksi niin sukulaiset kuin
kartanon pitkäaikaiset työntekijät.
Jälkisäännös
Omaisuuteni määrään kuolemani jälkeen näin jaettavaksi:
Pojalleni Paavolle
1. Havuselan (ynnä Saunalan) palstatila rakennuksineen.
2. Sihdon metsätila Rengon kylässä ja
3. Turvan palstatila Seinäjoella.
4. Kaikki minun persoonallinen irtain omaisuus, niin kuin tämä
testamentissa heinäkuun 20. päivältä 1917, joka muuten tällä
testamentilla on kumottu, on ymmärrettävä.
5. Seuraavat osakkeet: sata osaketta Vakuutus Oy Pohjola, sata osaketta
Kansallisosakepankissa ja viisikymmentä osaketta Rautakauppa Oy Teräs,
sekä sata osaketta Suomen Sokeri Oy:ssä.
6. Saa Paavo karjastani valita itselleen kaksi lehmää, joille suvella
tulee olla vapaa laidun Törnävän karjan kanssa ja talviruoaksi
Törnävän kartanosta saada 3500 kiloa hyvin tehtyjä heiniä (puolet
timotei tai puolet apilaa), 1000 kiloa kauranolkia ja 250 kiloa rumenia
ja
7. On Paavolle ostettava elinkorkokirja, jonka mukaan hän
täyttäessään 45 vuotta eli siis huhtikuun 16. päivänä 1939 alkaen
saa 4000 markan suuruisen vuotuisen eläkkeen, maksettava neljässä
erässä vuodessa.
Sisarentytär Elsalle sata ja sisarenpojilleni Sulon ja Aimo lapsille
kullekin viisikymmentä Pohjolan osaketta. Sisarelleni Josefiinalle 1000
markkaa kuukaudessa elinaikansa. Insinööri J.E.Sjöstedtin lapsille
yhteisesti kaksisataa osaketta Kansalliskauppa Oy Sampo. Velivainajani
Aleksanterin lapsille ja kuolleen tyttären Agneksen lapsille yhteensä
kullekin kaksikymmentäviisi osaketta Oy Pohjolassa.
Neiti Maria Nättyselle kaksisataa markkaa kuukaudessa elinajakseen ja
valmiiksi pilkotut polttopuut tarpeekseen, kaikki kanat ja oikeuden
vuokraa maksamatta käyttää kanahuoneen ja rautalangalla ympäröidyn
alueen sen edessä sekä kaksi hehtoa vuodessa kauroja kanoille. Maiju
ja Leena Tuomivirralle huonekalut sekä patjat ja täkit niiden
makuuhuoneessa ynnä kuusi paria lakanoita, kuusi paria päätyynyn
päällyksiä ja kuusi paria pyyhinliinoja kummallekin sekä viisi
osaketta molemmille Rautakauppa Oy Teräs.
Antti ja Juho Saarto sekä Kustaa Alho oikeuden oman ja vaimonsa
elinajan asua nykyisissä huoneissaan ja viljellä hallussaan olleet
perunamaat sekä kullekin kolmelle perheelle kolmekymmentä Sammon
osaketta. Samoin tulee Maija Signalin vapaasti elinaikanaan saada asua
nykyisissä huoneissaan ja viljellä vanhoja perunamaitaan sekä
elatuksensa avustamiseksi saada 600 markkaa vuodessa.
Sanna Hautamäen lapsille Ainolle ja Martille kummallekin kolmekymmentä
Sammon osaketta. Sanna Satamolle niinikään kolmekymmentä Sammon
osaketta. Vielä määrään, että Paavolle on annettava 10 hehtoa
rukiita ja 10 syltä koivuhalkoja.
Lopun omaisuudesta - sekä kiinteän että irtaimen (hevoset ja lehmät,
työ- ja ajokalut, arvopaperit ym.) testamenttaan Seinäjoen
maalaiskunnalle ehdolla, että se ottaa vastatakseen kaikista veloistani
ja sitoumuksistani ja toivossa, että se Törnävällä harjoittaa
puutarhaviljelystä, metsänhoitoa sekä siipikarjanhoitoa, ja tulee
kunnan myös täyttää Paavolle 6:ssa kohdassa sanotut edut.
Tämän testamentin toimeenpanijaksi olen määrännyt
taloustirehtööri Alfr. Raineen ja toivon hänen ottavan toimen vastaan
ja palkinnoksi siitä pitää hän ja sisarensa Tilda vuokratta, niin
kauan kuin elävät, saada asua nykyisissä huoneissaan ja käyttää
nykyistä puuvajaa, mutta tulee heidän itse kustantaa kaikki
huoneittensa sisäkorjaukset, jotka tarpeellisiksi katsovat. Ainoastaan
vesikaton kunnossapitäminen kuuluu talolle.
Aki Mäki
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Seinäjoen Joulu 2004- lehdessä,
s. 10-11.
URN:NBN:fi-fe200901271107
|