Suojeluskuntien ja Lotta Svärd -järjestön lakkauttamisesta on kulunut lähes päivälleen 50 vuotta. Lakkauttamista koskeva laki astui voimaan 3.11.1944. Suojeluskuntapiirit pitivät lopettamiskokouksiaan marraskuun ensimmäisinä päivinä. Suojeluskunnat oli lopetettava viimeistään 6.11.44.

Suojeluskuntapiirien ja paikallisosastojen omaisuus oli huomattava. Suurin osa omaisuudesta ehdittiin joko lahjoittaa yleishyödyllisille yhteisöille tai säätiöidä uuden yhdistyksen nimiin. Varsinkin arvokkaat kiinteistöt pyrittiin säätiöimään.

Keski-Pohjanmaalla suurin osa taloista siirtyi kuntien omistukseen. Suojeluskuntapiirin Vartiolinnaa ei ehditty säätiöidä eikä lahjoittaa vaan rakennus siirtyi 6.11.1944 Suomen valtion omistukseen. Kokkolan kaupunki osti Vartiolinnan vuonna 1947. Vartiolinnan säätiöiminen oli vain parista päivästä kiinni. Järjestöjen lakkauttamispäivä on virallisesti 6.11.1944 ja siitä annettu asetus on päivätty 3.11.1944.

Seinäjoella oleva suojeluskuntatalo sen sijaan säätiöitiin. Nykyisin talossa sijaitsee suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo. Suojeluskuntien arkistot siirrettiin vähitellen sota-arkistoon ja liput pääosin sotamuseoon. Paljon irtainta omaisuutta kuten palkintoja ja kirjastojen kirjoja siirrettiin yksityisiin säilytyspaikkoihin. Kokkolassakin löytyi suuri määrä palkintoja erään omakotitalon ullakolta vielä 1970-luvun alussa.

Kesällä 1944 puolustusvoimien päämajan toimesta siirrettiin tärkeimmät arkistot pois Helsingistä. Operaatiolla Stella Polaris huomattava määrä salaista arkistoa kuljetettiin elokuussa 1944 Ruotsiin. Vähemmän tunnettua on se, että osa suojeluskuntien arkistoista tuotiin Helsingistä Kokkolaan elo-syyskuussa 1944.

Hankkijan tiloissa toimi koko jatkosodan ajan puolustuslaitoksen elintarvikevarikko. Sodan loppuvaiheessa sieltä saatiin arkistolle pikaisesti sopivat säilytystilat. Arkiston kuljetusta helpotti se, että alueelle johti omat raiteet. Ratapihan suojaisaan välikköön saapui useita junavaunullisia suojeluskuntien asiakirjoja laatikoihin pakattuina.

Uusi valtiollinen poliisi Valpo oli luonnollisesti kiinnostunut noista papereista. Tänne lähetettyä arkistoa ei kuitenkaan purettu kuin nimeksi. Asekätkennän paljastuttua kevääl1ä 1945 oli Valpo yhä enemmän kiinnostunut myös suojeluskuntien arkistoista. Tieto Kokkolaan siirrosta hämmästytti tutkijoita. Arkistoa ei kuitenkaan missään vaiheessa ehditty viedä Ruotsiin, lopulta se palasi sota-arkiston varastoihin.

Torvia partiolaisille

Allekirjoittanutkin sekaantui suojeluskuntien irtaimen tavaran ostoon. Lokakuussa 1944 Kokkolassa perustettu uusi partiopaikkalippukunta laajensi toimintaansa tammikuussa 1945. Se perusti oman torvisoittokunnan ja tarvitsi soittimia.

Maakunnassahan toimi 1930-luvulla melkoinen määrä suojeluskuntien soittokuntia. Syksyllä 1944 suojeluskuntien soittimet oli lahjoitettu pois. Torvia kulkeutui Kokkolaan ainakin Himangalta. Näistä soittimista tehtiin kaupat ja muutaman vuoden ajan niillä puhallettiin innolla ja riemulla. Valpon miehet peräsivät torvien alkuperää, mutta siitä ei tietenkään tiedetty mitään. Sakari Salo heilutteli silloin tahtipuikkoa, joten häntäkin kuulusteltiin soittimista.

Suojeluskunnat Keski-Pohjanmaalla

Suojeluskunnat aloittivat paikallisen toiminnan Keski-Pohjanmaalla jo vuoden 1917 kuluessa. Tammikuussa 1918 alkanut vapaussota vauhditti vielä suojeluskuntien ja piirien toimintaa. Kokkolaan perustettiin maakunnallinen alue-esikunta, jonka alaisuuteen määrättiin koko Keski-Pohjanmaa, Pietarsaari sai tuolloin myös oman piiriesikuntansa.

Vuonna 1919 aloittivat toimintansa viralliset suojeluskuntapiirit. Kokkolan esikunta menetti osan Kalajokilaaksoa Raahen esikunnalle. Vuonna 1928 suojeluskunnat virallistettiin valtionkin taholta. Se kohensi huomattavasti piirien toimintaa, sillä ne saivat nyt määrärahoja.

Maakunnan kaikille suojeluskunnille valmistui omat toimitalot 1920-1930-luvuilla. Keski-Pohjanmaan piirin oma keskustalo Vartiolinna otettiin käyttöön vuonna 1928. Veteliin oli oma talo saatu jo pari vuotta aikaisemmin eli vuonna 1926. Suojeluskuntien jäsenmäärä Keski-Pohjanmaalla oli suurimmillaan vuosina 1937-1940. Jäsenmäärä oli 1930-luvun lopulla noin 6000. Suojeluskuntia oli 20. Piiriesikunnan ensimmäisenä päällikkönä toimi vuosina 1919-20 jääkäriluutnantti Nestori Karhula ja viimeisenä sodanajan päällikkönä everstiluutnantti V. Saarenmaa.

Sotilaspojista oma järjestö

Suojeluskuntien virallinen poikatoiminta alkoi vuonna 1927. Pohjanmaalla poikien osastoja kutsuttiin oravakomppanioiksi. Jatkosodan alettua poikien toiminta irrotettiin omaksi järjestöksi, joka sai nimekseen Suomen Sotilaspojat. Toiminta oli hyvin suosittua. Vuosina 1941-44 jäseniä oli noin 40 000. Keski-Pohjanmaalla mukana oli noin 2000 poikaa.

Lotta-Svärd järjestö keräsi tytöt ja naiset

Suojeluskunnissa toimi alkuvuosina myös naisosastoja. Vuonna 1920 perustettiin valtakunnallinen Lotta Svärd -järjestö ja parin vuoden kuluessa aloittivat toimintansa omat piiriyhdistykset. Lottien jäsenmäärä kasvoi huomattavasti 1930-luvun lopulla ja varsinkin viime sotien aikana. Vuonna 1941 jäseniä oli noin 157 000. Lotta-tyttöjä eli pikkulottia oli lähes 40 000.

Keski-Pohjanmaalla Lotta-toiminnassa oli mukana lähes 6000 naista ja noin tuhat pikkulottaa. Lottien työpanos oli niin rauhan aikana kuin sotavuosinakin varsin merkittävä. Niinpä heidän järjestöjensä lakkauttaminen hämmästytti, mutta valvontakomissio luokitteli lottajärjestönkin fasistiseksi maanpuolustusjärjestöksi. Järjestön lakkauttamispaperit tosin viivähtivät valvontakomission pöydällä hieman muita pitempään. Lopulta lakkauttamispäätös tehtiin. Se astui voimaan 23.11.1944.

Lakkautuslistalla oli aluksi myös Reserviupseeriliitto, mutta se sai jatkaa toimintaa määrätyin rajoituksin, jotka tarkennettiin Pariisin rauhansopimuksessa. Lakkauttamispäätöksen sen sijaan saivat Akateeminen Karjala -Seura, Suomen Heimosotilasliitto, IKL eli Isänmaallinen kansanliike. Ne lakkautettiin jo 25.9.1944. Myös Aseveliliitto lakkautettiin, vaikka järjestöllä oli heti sotien päätyttyä yhteiskunnallissosiaalista toimintaa jäsenistönsä keskuudessa. Kokkolaankin rakennettiin asevelitaloja Kustaa Aadolfinkadun päähän. Suomen Ilmailuliittokin oli lakkauttamisuhan alainen. Kokkolassa muun muassa nuoria ilmailukerhon jäseniä pidätettiin ja kuulusteltiin.

Kirjoittaja: Toivo Sandkvist

Artikkeli on aiemmin julkaistu Keskipohjanmaassa sunnuntaina 30. lokakuuta 1994.

Artikkeliin kuuluu kuva Keski-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin kokoelmista. Kuvateksti: Lotat toimivat harjoitusten muonittajina. Kuva Kannuksen leiripäiviltä vuonna 1926.