Hughes-lennätin ja valkoinen päämaja 1918
Ilkan lauantainumerossa 22/3 08 oli ex-päätoimittaja Hokkasen
kirjoitus "Seinäjoki, päämajakaupunki". Kirjoituksessa tuli
esille tuolloisen päämajan viestiyhteydet ja erikoisesti niiden Hughes-viestintä.
Hughes-lennätinkoje oli kaukokirjoitin jota valkoinen päämaja käytti
viestiyhteyksiinsä alueille, jotka olivat valkoisen armeijan
käytössä ja kantajohtojen varrella.
Lennätintoimintaa vaikeutti se, että osa rautateiden
kantayhteyksistä kulki etelään Tampereen kautta ja olivat punaisten
hallitessa kaupunkia estettyinä Etelä-Suomen ja Pohjanmaan välisessä
viestiliikenteestä ennen Tampereen valtausta.
Seinäjoelta Vaasaan ja Kristiinaan ja toisaalta Jyväskylään oli
Rautatielaitoksen viestiyhteydet käytettävissä. Suomeen oli
keisarikunnan toimesta rakennettu jo 1800-luvun lopulla lennätinverkko
Pohjanlahden kaupunkien välille linjalla: Tornio, Oulu, Vaasa,
Kristiina, Pori ja edelleen Turun kautta Etelä-Suomeen. Tornion kautta
päästiin myös Ruotsin lennätinverkkoon. Tämä verkko oli suureksi
osaksi rautateiden verkon
lisäksi käytettävissä morsetukseen ja
myös Hughes-toimintaan.
Hughes-lennättimen oli v. 1855 kehittänyt D. E. Hughes. Sen avulla
voitiin lähettää morseaakkosten sijasta tekstiä ja oli näin ollen
monin verroin morsetusta tehokkaampi viestiväline.
Hughes-lennätinkoneita oli maassamme 1918 vuoteen mennessä noin
5000
kpl. Morseaakkoset olivat tietysti käytössä myös, mutta morsetekstin
lähetys ja
lukeminen vaati pitkähköä koulutusta.
Muita viestiyhteyksiä oli päämajalla käytössä mm. Vaasassa oleva
kipinälennätinasema, jolla päästiin myös ulkomaille.
Lisäksi oli Etelä-Pohjanmaan puhelinyhtiön puhelinverkosto, joka oli
kuitenkin lähinnä maakuntaverkko, eikä toiminut heikon kuuluvuutensa
takia kaukoliikenteessä.
Paikallisena viestimenä oli E-P:n puhelimen
verkko kuitenkin tärkeä, ja puhelinkeskukset olivat miehitettyjä
vuorokaudet ympäri. Niiden kautta hoidettiin yhteydet maakuntaan ja
Vaasaan ja Vaasasta eteenpäinkin, mikäli kuuluvaisuus sen salli.
Maakunnasta saatiin miehistötäydennystä, elintarvikkeita ja rehua
sekä ajoneuvoja taisteluiden kestäessä.
Into Järvinen
Lähteet:
Rantoja, Waldemar: Puhelin Etelä-
Pohjanmaalla : muistojulkaisu Etelä-Pohjanmaan puhelinosakeyhtiön
täyttäessä 50 vuotta. Etelä-Pohjanmaan puhelinosakeyhtiö, 1944.
Suomen
sisällissodan valkoisten päämaja. (2008, kesäkuun 24). Wikipedia.
Tekniikan museo/Hughes-lennätin
URN:NBN:fi-fe200806261591
|